Älä päästä osaamista karkaamaan muutostilanteissa

Suomessa siirtyy vuosittain noin 50 000[i] henkeä työeläkkeelle. Osa heistä joutuu valitettavasti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pois työelämästä YT-neuvottelujen kautta jo ennen eläkeikää. Samalla kasvaa riski siitä, että organisaatiot menettävät kriittistä osaamista ja erityisesti hiljaista tietoa. Tietoa prosesseista, tuotteista ja palveluista sekä toimialan ja organisaation kehitysvaiheista sekä historiasta katoaa. Luottamukselliset suhteet, jotka ovat usein henkilöityneet, voivat kärsiä ja epämuodolliset sosiaaliset verkostot muuttua tai kadota kokonaan[ii].

Lähtöhaastattelu ja osaamisen siirtäminen

Monissa organisaatioissa poislähtevälle järjestetään lähtöhaastattelu, jonka tarkoituksena on kerätä tärkeää tietoa lähdön syistä ja motiiveista. Näin organisaation ja erityisesti esimiesten toimintaa voidaan arvioida ja kehittää. Samalla voidaan kerätä tietoa poislähtevän henkilön osaamisesta. Osaamistietoa voidaan käyttää rekrytoinnista ja henkilöstön koulutussuunnittelussa. Lähtöhaastattelu on työnantajakuvan kannalta tärkeä, koska hyvin hoidetulla lähtöhaastattelulla työnantajasta jää positiivisempi kuva. Eläköitymistilanteessa on organisaation kannalta tärkeää, että osaaminen siirretään suunnitelmallisesti. Yleensä eläkkeelle jäävä henkilö suhtautuu tiedon siirtoon positiivisesti ja kokee saavansa arvostusta, kun hänen tiedolle ja osaamiselle nähdään organisaatiossa arvoa.

Ideaalitilanteessa eläköityvää henkilöä voidaan käyttää uuden henkilön haastattelussa. Näin varmistetaan, että valittavalla henkilöllä on riittävä osaamisen. Perehdytykseen ja erityisesti hiljaisen tiedon siirtoon tulisi varata riittävästi aikaa, jolloin eläköityvä henkilö voi siirtää osaamistaan uudelle henkilölle.

Osaaminen talteen digitaalisin keinoin

Rekrytoinnissa kertyy paljon tietoa pitkän ajan kuluessa useista ihmisistä ja useista eri lähteistä. On tärkeää, että tämä tieto on kootusti yhdessä paikassa ja helposti jaettavissa rekrytoivien esimiesten ja HR:n kesken. Haluttaessa myös haastattelun olennaiset kysymykset, voidaan kirjata lomakkeelle ja jakaa organisaatiossa. Näin myös muut rekrytointiin osallistuvat henkilöt voivat saada olennaisen tiedon haastattelusta. Samalla varmistetaan, että olennaiset kysymykset kysytään kaikissa haastatteluissa ja varmistetaan siten haastattelujen laatu. Henkilöprofiileja käyttävät myös vuokrahenkilöitä tarjoavat yritykset tarjotessaan henkilöitä tehtäviin.

Jotta lähtöhaastattelu olisi systemaattista ja niiden tulokset käytössä tarvittavilla henkilöillä, voidaan lomake luoda LAURA™-rekrytointijärjestelmään. Näin tieto on helposti käytössä rekrytoinneissa. LAURA™-järjestelmässä kustakin hakijasta voidaan muodostaa kokonaisprofiili, jossa on kaikki henkilön hakemukset, videohaastattelut ja myös haastattelussa täydennetty ja korjattu osaamistieto.

[i] Suomen virallinen tilasto (SVT): Tilasto Suomen eläkkeensaajista [verkkojulkaisu]. Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos [viitattu:13.9.2016]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/elakk/.

[ii] Sari Okko: Kokemus ja osaaminen on syytä ottaa talteen. Saantitapa: http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/kokemus-osaaminen-syyta-ottaa-talteen/