Miksi hakijakokemuksen mittaaminen on tärkeää? Otetaanpa esimerkki: Tehtävää hakee 30 hakijaa, joista yksi valitaan. Viisi muuta hakijaa voisivat olla potentiaalisia samaan tai muihin rooleihin. Hopeasijalle jääneistä hakijoista halutaan pitää siksi hyvää huolta. Hyvä (ja myös huono) hakijakokemus jaetaan helposti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ja se vaikuttaa työnantajakuvaan. Siksi muillekin, kuin pelkästään hopeasijan hakijoille halutaan jättää hyvä hakijakokemus. Jos hakijakokemukseen haluaa panostaa, sitä pitää myös mitata ja seurata. Seuraavaksi kerromme sinulle, mihin hakijakokemuksen mittaaminen on tarkoitettu ja miten se onnistuu helposti rekrytointijärjestelmän avulla.
Hakijakokemuksen mittaaminen auttaa määrittämään, mikä rekrytointiprosessissa toimii ja mitkä ovat ongelmakohtia
Hakijakokemuksen mittaamisella halutaan tietää, mitkä asiat rekrytoinnissa toimivat hyvin ja mitkä ovat rekrytointiprosessin ongelmakohtia, esimerkiksi kohtaavatko hakijoiden mielikuvat ja todellisuus keskenään? Hakijakokemuksen mittaamisen tavoitteena on varmistaa myös rekrytointien tasainen laatu.
Hakijakokemuksen mittaamiseen käytetään monesti erillisiä kyselytyökaluja, jotka ovat keskittyneet erityisesti kyselyiden tekemiseen ja vastausten analysointiin. Verkossa on saatavilla monia tällaisia työkaluja, jotka ovat toiminnoiltaan varsin kattavia.
Hakijakokemuksen mittaamisessa suoraan rekrytointijärjestelmässä on kuitenkin monia etuja. Kyselyt voi lähettää suoraan rekrytointijärjestelmästä, jolloin tietojen käsittelyyn useassa eri järjestelmässä ei tarvitse käyttää aikaa. Hakijoiden henkilötietoja (sähköpostiosoitteita) ei tarvitse viedä rekrytointijärjestelmän ulkopuoliseen sovellukseen, jolloin myös tietosuojaan liittyvät velvoitteet (GDPR) tulevat huomioitua. Kyselyiden vastaukset yhdistyvät automaattisesti oikeaan rekrytointiin, ja vastaaminen tapahtuu silti anonyymisti. Kyselyn voi käynnistää heti rekrytoinnin eri vaiheiden pääteeksi, tai vaikka kerralla rekrytoinnin päätyttyä.
Hakijakokemuskyselyn pitää olla lyhyt ja ytimekäs
Hakijakokemuksen mittaaminen onnistuu helposti Laura Rekrytointijärjestelmän avulla ja työkalu on kehitetty yhdessä asiakkaidemme kanssa. Työkalun pilottivaiheessa pohdittiin mm. sitä, miten mahdollisimman moni hakija saataisiin vastaamaan palautekyselyihin. Haasteeksi katsottiin, että palautetta saadaan helposti kaikista tyytyväisimmiltä ja tyytymättömimmiltä hakijoilta, jolloin ääripäät korostuvat. Toisaalta myös pohdittiin, miten kyselyistä saataisiin sellaisia, etteivät ne kuormittaisi hakijoita tarpeettomasti työnhaun aikana. Olennaiseksi katsottiin, että kyselyt ovat mahdollisimman lyhyitä ja ytimekkäittä – tarkoitus ei ole suinkaan saada kerättyä mahdollisimman paljon tietoa vaan mahdollisimman laadukasta tietoa.
Tästä syystä Laura Rekrytointijärjestelmässä hakijakokemuksen mittaamiseen tarkoitettu työkalu on tehty helppokäyttöiseksi ja selkeäksi sekä erilaisiin mittaustarpeisiin mukautuvaksi, sillä rekrytoinnin vaiheet vaihtelevat organisaatioittain ja rekrytoinneittain.
Työkalun voi tiivistää neljään ydintoiminnallisuuteen:
- Mittaa hakijakokemusta rekrytointiprosessin edetessä.
- Lähetä kyselyt hakijoille tehokkaasti luontevana osana hakijaviestejä.
- Kerää vastaukset helppojen ja lyhyiden hakijakokemuskyselyiden avulla.
- Tarkastele tuloksia modernilla, helppokäyttöisellä ja visuaalisella raportilla.
On hyvä muistaa, että mittaamisen ja tulosten analysoinnin lisäksi tärkeää on muodostaa mittaustulosten avulla konkreettisia toimenpiteitä, joilla rekrytoinnin heikkoja lenkkejä vahvistetaan ja vahvuuksien säilyminen varmistetaan. Siksi on tärkeää, että johto, HR, rekrytoijat ja esimiehet hyödyntävät mittaustuloksia rakentavasti.
Parhaat rekrytoijat kysyvät koko ajan, miten rekrytoinneissa voisi onnistua vieläkin paremmin, ja hakijakokemuksen mittaaminen on juuri tätä.
Haluatko kuulla lisää?
Katso myös webinaarimme: Miten mitata hakijakokemusta rekrytoinneissa?
![](/rekrytointi/wp-content/uploads/2023/11/kymen-sanomat_23px.png"){kind=small}
