Suomalaisen nettirekrytoinnin haastekohdat

Rekrytoidessa hyvä hakijaviestintä voi olla vaikeaa. Mitä kerron ja missä vaiheessa? Kenelle ja missä järjestyksessä? Miten sanoitan huonot uutiset? Työnhakijoiden palautteen perusteella parantaminen on kuitenkin helppoa: kertokaa edes joskus jotain, jotenkin.

Hyvän hakijaviestinnän tärkeys nousi esiin, kun kysyimme urasivustolla käyneiltä työnhakijoilta mielipiteitä suomalaisesta nettityönhausta. Käytimme tuloksia Laura Rekrytointi Oy:n rekrytoinnin asiantuntijuuden ja ymmärryksen laajentamiseen sekä ratkaisuidemme kehittämiseen. Vastaajia tutkimuksessa oli noin 350.

Lue avainpoimintoja nettirekrytoinnin haastekohdista vinkiksi ja työn tueksi kaikille rekrytoijille. Vastaajat ovat kaiken ikäisiä eri puolilta Suomea.

Hyvä hakijaviestintä sitouttaa

Työnhaku on kovaa puuhaa, joka ajoittuu usein yhteen elämän muidenkin murroskohtien kanssa. Moni työnhakija kokee olevansa yksin. Kun omaa panostusta ei palkita edes ”ei kiitos” -viestillä, niin ottaahan se päähän.

Tämä vastaus tiivistää hyvin 77 vastaajan tuntemukset, joita he olivat avoimilla kommenteillaan kuvanneet:

”…menee paljon aikaa ja energiaa, ainakin jos oikeasti panostat hakemuksen tekemiseen ja haluat räätälöidä hakemuksen tapauskohtaisesti. Olisi siinä tapauksessa hienoa tai oikeastaan ihan peruskohteliasta työnantajan puolelta vastata näihin hakemuksiin… kaikilta työnantajilta ei tule minkäänlaista viestiä; ei hakemuksesta, valinnasta ja valintaperusteista… Törkeintä on kun ei tule mitään viestiä missään vaiheessa. Henkilökohtaista tietoa on hakemuksessa ja CV:ssä paljon luettavissa, mutta kuka olikaan vastaanottaja….???”

Kuka ei olisi rekrytoidessa mokannut kunnollista viestinntää? Vastauksia lukiessa Lauran asiantuntijoitakin hävetti ihan kunnolla.

Työpaikkailmoitus ja valintakriteerit

Selvän ykkösen takaa tutkimuksessa tuli esille myös muita kehityskohteita. Lisätieto tehtävään, yritykseen, valintakriteereihin ja haun etenemiseen liittyen on hakijoille selvästi todella arvokasta. Kriteereistä halutaan tietää sekä etukäteen että valinnan jälkeen. Rehellinen palaute siitä, miksei tullut valituksi on myös oivallinen mahdollisuus kehittyä ja peilata tilannettaan.

”Työpaikkailmoituksissa olisi voitu kertoa toimenkuva selkeämmin, ettei haastattelutilanteessa tule yllätyksenä se mitä työ sisältää… Plussaa siitä, jos kerrotaan perusteluja sille miksi kyseinen henkilö on valittu, jotta voi itse arvioida omaa työnhakuaan…”

Hakemisen helppous ja vaikeus

Suurin osa joutuu hakemaan moneen eri tehtävään, joskus satoihinkin ennen kuin toivottavasti työnhaussa tärppää. Tällöin samojen tietojen näpyttely tuntuu rankalta, vaikka räätälöidyn hakemuksen merkityksen ymmärtäisikin.

”Varsinkin saman firman sisällä on hyödyllistä pystyä käyttämään aiempien hakemuksien tietoja. Eri firmojen välillä harvemmin pystyy, työtehtävien profiili voi olla niin erilainen… Sen vuoksi säilön itselleni, … ettei tarvitse aina aloittaa nollasta.”

Kaikki edellä mainitut tiivistyvät yhteen termiin ”hakijakokemus”.

Pyysimme hakijoita laittamaan tärkeysjärjestykseen viisi eri kriteeriä, jonka perusteella he etsivät tietoa kiinnostavista työpaikoista.

Tärkeimmät kriteerit työnhaussa

1. Työpaikan sijainti (47 %)
2. Työtehtävän vaatima osaaminen (24 %)
3. Työsuhteen tyyppi (15 %)
4. Työtehtävän taso (10 %)
5. Työnantajan toimiala (5 %)

Etsitkö ratkaisua rekrytointiin tai rekrytointimarkkinointiin? Jatka keskustelua Lauran asiantuntijoiden kanssa.