nuorten työllistyminen

Nuorten työllistyminen tyssää työkokemuksen puutteeseen, vaikka yrityspäättäjät suhtautuvat myönteisesti nuorten palkkaamiseen

Maria Tasula Hakijakokemus, Rekrytointi, Työnantajakuva

Nuorten työllistyminen on suhdanneherkkää. Ilman työkokemusta on vaikea saada työpaikkaa, varsinkin kun heikossa työmarkkinatilanteessa yhä laajempi joukko hakee myös kesätöitä muiden työpaikkojen ohella.

Heinäkuu on suomalaisten suosituin kesälomakuukausi. Samalla kun odotetut lomat alkavat, monet nuoret pääsevät osallistumaan ensimmäistä kertaa työelämään. Lomalle lähtijöitä saattaa kuitenkin odottaa kotona nuori, joka ei ole saanut kesätyöpaikkaa pitkän etsinnän jälkeen.

Suomalaisen työn Nollakokemus-kampanja kannustaa työnantajia näkemään tyhjässä CV:ssä mahdollisuuksia työkokemuksen puuttumisen sijaan. Osana kampanjaa Suomalainen työ on toteuttanut Nollakokemus-tutkimuksen, joka tarjoaa arvokasta tietoa nuorten ja yrityspäättäjien kokemuksista työelämään astumisesta ja nuorten asemasta rekrytoinneista.

Vaikka nuoret ja päättäjät ovat monesta asiasta samoilla linjoilla, nousee tutkimuksesta esille hämmentävä ristiriita. Päättävässä asemassa olevat suhtautuvat positiivisesti nuorten palkkaamiseen, mikä ei heijastu nuorten vastauksissa. Nuoret kokevat ensimmäisen työpaikan saamisen hankalaksi. Tästä huolimatta nuoret näkevät työnteon roolin motivoivana ja innostavana tulevaisuudessa.

Mitä työnantajien ja rekrytoijien tulisi ottaa huomioon, jotta nuorten kokemus työelämään pääsystä olisi myönteisempi?

Nuorten mielikuvat työelämästä muotoutuvat jo ennen ensimmäisen työn hakemista. Työnantajat ja rekrytoivassa asemassa olevat ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa siinä, täyttyvätkö nuorten odotukset vai toteutuvatko ahdistusta herättäneet pelot.

Pienetkin asiat rekrytointiviestinnässä tai työpaikkailmoituksissa voivat laskea nuoren motivaatiota tai mielenkiintoa hakea samalle alalle uudestaan.

Nuorten työllistyminen ja työnhakijakokemus kohenee näillä keinoilla

1. Selkeät ja ajankohtaiset työnantajasivut

Milloin organisaatiosi on viimeksi päivittänyt työnantajasivujaan? Työnantajasivujen päivittäminen on tehokas tapa kehittää työnantajabrändiä ja parantaa rekrytointiviestintää.

Ilmoita sivuilla selkeästi, millaisia mahdollisuuksia organisaatiosi tarjoaa TET-harjoittelijoille, työharjoittelu- ja opinnäytepaikkaa etsiville tai siviilipalvelusvelvollisille. Kerro, mihin aikaan vuodesta organisaatiosi mahdolliset kesätyöpaikat tai trainee-ohjelmien paikat tulevat hakuun. Kerro myös, mitä kautta avoimiin työpaikkoihin haetaan ja vastaanotatteko avoimia hakemuksia.

Tiedon on hyvä olla koottuna yhteen paikkaan esimerkiksi Nuori työnhakija tai Opiskelija -otsikoiden alle, jotta se on helposti löydettävissä ja jaettavissa. Samaan paikkaan voi lisätä myös, huomioitteko työhakemuksia alle 18-vuotiailta.

2. Rekrytointiprosessi nuorten silmin

Rekrytointiviestinnän ja rekrytointi-ilmoituksen tulee pelata yksi yhteen. Jos olet kirjoittanut ilmoitukseen, että aikaisempaa kokemusta ei tarvita, älä painota hylkäysviestissä jatkoon päässeiden aikaisempaa kokemusta ja sen vaikutusta valintapäätökseen.

Rekrytointi-ilmoitus, rekrytointiviestintä ja valittu työhakemuspohja viestivät koko organisaatiosta. Onko kesätyönhakuprosessi mallia ”hakemuskirje ja cv sähköpostiin” (mitä ei suositella) vai hyödynnättekö esimerkiksi videohakemuksia ja kysymyksiä, jotka sisältävät nuorille sopivia vastausvaihtoehtoja?

Työpaikkalmoituksen Arvostamme motivaatiota oppia uutta ja kiinnostusta alaan -kohtaa on luonnollista jatkaa käyttämällä hakulomakkeella kysymyksiä, jotka helpottavat hakemuksen täyttämistä. Kysy esimerkiksi mistä osaamisesta tai opinnoista voisi olla hyötyä haetussa tehtävässä, mitä haluat oppia tulevaisuudessa ja mistä asioista olet kiinnostunut?

3. Minkä näet arvokkaana kokemuksena?

Ovatko tietokonepelit sinulle ”red flag” ja joukkueurheilu taas positiivinen asia, vaikka molemmissa tarvitaan sinnikkyyttä, ratkaisukykyä ja yhteistyötaitoja?

Ilman työkokemusta oleva nuori pystyy tuomaan osaamistaan ja taitojaan esille juuri harrastusten kautta, mutta voi arastella vaikkapa tietokonepelien tai somen sisällöntuotannon kertomisesta oletettujen ennakkoluulojen takia.

Nuori voi käyttää tunteja ja tunteja somesisällön editointiin tai tietokonepelin läpi pääsemiseen, mutta jos aikuiset suhtautuvat siihen turhana näytössä kiinni olemisena, sitä ei tule lisättyä myöskään arvokkaana ja sosiaalisena tekemisenä työhakemukseen. Mieti myös, arvotatko alitajuisesti jotkut TET-harjoittelut paremmiksi kuin muut perustuen pelkästään niiden suorituspaikkaan.

4. Nuorten työhakemukset kertovat ajastamme – työllistyminen ei ole motivaatiosta kiinni

Oppivelvollisuuden suorittaminen on nuoren ensisijainen velvoite. Vuonna 2021 voimaan astuneen laajennetun oppivelvollisuuden myötä oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai on valmistunut toisen asteen koulutuksesta. Nuoren työvuorot eivät saa olla samaan aikaan opintojen kanssa, jotka vaativat läsnäoloa.

Suurimmalle osalle alle 18-vuotiaista ainoita mahdollisuuksia kerätä työkokemusta ovatkin osa-aikaiset työt, kesätyöt, tutkintoon liittyvät työjaksot tai oppisopimus sekä yrittäjyys. Vaikka korona-aika tuntuu nyt kaukaiselta, sillä on ollut vaikutuksia monen työtä hakevan nuoren tai vastavalmistuneen mahdollisuuksin tutustua työelämään.

Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja samalla perinteiset aloitustason työpaikat ovat vähentyneet. Jokainen aloittaa nollakokemuksella, mutta nuorten työllistyminen heijastaa myös yhteiskunnallisia muutoksia. Nuoret tietävät tämän.

Ympärillämme olevat ilmiöt tulevat esille myös Nollakokemus-tutkimukseen osallistuneiden nuorten vastauksissa. Nuorten työllistyminen ei ole pelkästään omasta motivaatiosta kiinni.

5. Perehdy lainsäädäntöön

Tutustu lakiin nuorista työntekijöistä jo ennen rekrytointi-ilmoituksen tekemistä, vaikka muistelisit tietäväsi siihen liittyvät asiat. Laajennettu oppivelvollisuus on tuonut muutoksia myös lainsäädäntöön.

Yhteiset pelisäännöt toimivat vain, jos kaikki osapuolet sitoutuvat niihin. Työsopimuksesta, työvuoroista ja työtehtäviin liittyvistä odotuksista tulee viestiä selkeästi ja etukäteen hyvissä ajoin.

Huonosta viestinnästä ja käytänteistä seuraava tietämättömyyden tunne ja kokemus siitä, että omia oikeuksia ei arvosteta, lannistavat työpaikan saamisesta innostuneet ja motivoituneet nuoret ennen ensimmäistä työvuoroa.

6. Nuoren palkkaamisella on hyötyjä työnantajalle

Nuoren palkkaaminen saattaa tuntua työnantajalle haasteelliselta, mutta siihen liittyy myös paljon hyötyjä. Vaikka uusi ja kokematon työntekijä tarvitsee enemmän perehdytystä, nuoren työntekijän palkkakulut ovat muita alhaisemmat.

Henkilöstön tarve voi olla kausittaista, ja lyhyt kesätyö tai lyhyempi työpäivä sopivat juuri ensimmäistä työpaikkaa etsivälle nuorelle.

Hyvin tehtäviinsä perehdytetty ja motivoitunut työntekijä on helppo pyytää esimerkiksi osa-aikaisiin töihin myöhemmin. Nopea rekrytointi säästää uuteen rekrytointiin ja perehdytykseen kuluvia resursseja. Nuori voi myös suositella teidän työpaikkoja kavereilleen, mikä parantaa työnantajakuvaa ja varmistaa, että teille halutaan töihin tulevaisuudessakin.

7. Nuorten työllistyminen parantaa alasi vetovoima

Kaiken oppii töissä. Pidä huolta perehdytyksestä ja nuoren työntekijäkokemuksesta. Kiireen keskellä on helppo unohtaa, että nuoren ensimmäinen kohtaaminen työelämän kanssa heikentää tai vahvistaa alasi vetovoimaa ja taitavan henkilöstön saatavuuden tulevaisuutta.

Ensimmäinen työpaikka on myös sosiaalistamista yhteiskuntaan. Sitouttaminen työyhteisöön on tärkeää, vaikka työ kestäisi vain pari viikkoa. Nuoret haluavat oppia ja tehdä, sillä muuten päivät käyvät tylsäksi. Toisaalta perusasiat pitää ensin olla hallussa. Vaikka työ itsessään ei ole hohdokasta, hyvä esihenkilö tai työhön liittyvä kontakti organisaatiossa merkitsee nuorelle paljon. Palautteen saaminen kannustaa eteenpäin.

Jos olet johtavassa asemassa, avaa työyhteisössäsi keskustelu siitä, miksi teille ei ole palkattu työntekijöitä ilman työkokemusta tai miksi heidän palkkaamisestansa ei ole hyviä kokemuksia. Yksi syy voi johtua puuttuvista resursseista tai organisaatiorakenteen liittyvistä kohdista, joihin ei ole tartuttu. Miten tilanne toimisi parhaiten kaikille osapuolille? Yhteinen tavoite on se, että nuoren palkkaaminen on mahdollisuus eikä taakka.

8. Muista suosittelukirje

Ensimmäisessä työpaikassa nuorelle kaikki on uutta. Työsuhteen päättyessä nuori ei välttämättä tiedä, että suosituskirje tai työtodistus ei tule automaattisesti.

Käy asia läpi työsuhteen päättyessä ja kysy, haluaako nuori suosituskirjeen ja/tai työtodistuksen. Varmista, että nuori ymmärtää, että ne ovat osa työelämän käytänteitä, eivätkä riippuvaisia siitä, onko nuori suoriutunut erityisen hyvin työstään. Kerro tulevaisuutta varten, että työtodistuksen voi aina pyytää myös jälkikäteen.

Toimita kirje ja työtodistus tietoturvallisesti. Kysy myös erikseen, haluaako nuori, että toimit hänen suosittelijanansa.

Suosittelukirjettä tehdessä tai suosittelua antaessa muista, että nuori oli työsuhteen alussa aloittelija. Vaikka kaikki ei olisi mennyt nappiin, kokemus lähti nollasta.

Artikkelin kuva: Kaboompics / Pexels

Tiesitkö, että Suomalainen työ on myöntänyt Lauran ratkaisuille Avainlippu-merkin? Olemme myös mukana tukemassa Nollalinja-kampanjaa. Lue lisää kampanjasta ja ilmoita yrityksesi mukaan Suomalaisen työn nettisivuilla.