Mahdollisesta talouden hidastumisesta huolimatta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työllisyysaste jatkaa kasvuaan ja työnantajat tuntevat edelleen irtisanoutumisaallon vaikutuksen. Huippuosaajia ei ole helppo houkutella, etenkään korkean kysynnän aloilla, joilla vallitsee nyt työnhakijan markkinat. Useimmat työnhakijat ovatkin tietoisia houkuttelevuudestaan työnantajille, sillä yli puolta (54 %) suomalaisista osaajista lähestytään useita kertoja vuodessa uusista työmahdollisuuksista – ja lähes 30 prosenttia heistä lähestytään joka kuukausi. Lisäksi 49 % suomalaisista työnhakijoista kokee olevansa vahvassa neuvotteluasemassa työnhaussa, ja 71 % hakijoista odottaa jonkinlaista avoimuutta neuvotella ehdoista työtarjouksen saatuaan. Itsevarmuus ja luottamus omaan osaamiseen sekä neuvotteluasemaan on korkeinta talous-, liiketoiminta- ja myyntitehtävissä työskentelevillä ja alhaisinta manuaalista työtä tekevien, voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa työskentelevien ja vapaaehtoistyötä tekevien keskuudessa.
Nämä ovat konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG), maailman suurimman digirekrytointiverkoston The Networkin ja Suomessa Rekrytointi.com-työnhakupalvelun toteuttaman tuoreen tutkimuksen tuloksia. Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -kyselytutkimukseen osallistui 90 547 vastaajaa 160 maasta. Suomessa vastaajia oli 336. Tämä on maailman suurin työnhakijoiden rekrytointimieltymysten selvittämiseen keskittyvä tutkimus.
Tutkimus paljastaa, että halutuimpia osaajia ovat IT-, digi- ja myyntitehtävissä työskentelevät, joita seuraa lähimpänä ravintola-, kuljetus- ja logistiikka-alalla työskentelevät. Tutkijat ja opettajat saavat vähiten työtarjouksia, mikä johtuu todennäköisesti näiden alojen epädynaamisesta luonteesta, joilla toimikausi ja pitkäaikaiset valtion sopimukset ovat yleisiä.
– ”Tällä hetkellä kutsumme IT-, digi- ja muiden teknologia-alojen osaajia seksikkäiksi ja he tietävät sen – heitä lähestytään usein työmahdollisuuksien osalta, ja siksi he uskovat, että heillä on vahva neuvotteluasema”, sanoi Orsolya Kovacs-Ondrejkovic BCG:n apulaisjohtaja ja tutkimuksen kirjoittaja.
– ”Työnantajien on oltava tietoisia siitä, mitkä ovat osaajien lähtökohdat, ja heidän tulee mukauttaa neuvottelutekniikkaansa sen mukaisesti. Digitaalisilla aloilla työskentelevien supertähtien kanssa työnantajat eivät välttämättä saa toista mahdollisuutta, joten on parasta aloittaa vahvalla ensimmäisellä tarjouksella. Muilla segmenteillä työnantajilla voi olla enemmän tilaa keskustelulle. Mutta yksi asia, joka näyttää varmalta, on, että osaajat hyväksyvät yhä harvemmin työtarjouksen pyytämättä enemmän.”, jatkaa Kovacs-Ondrejkovic.
Työnhakijan markkinat – mitä osaajat haluavat?
Suurin osa kyselyyn vastanneista suomalaisista (70 %) ilmoitti haluavansa ennen kaikkea vakaan työpaikan, jossa työ ja perhe ovat tasapainossa. Jännittävien tuotteiden, aiheiden ja teknologioiden parissa työskentely on toisella sijalla (35%). Urakehitys hyvässä yrityksessä on kolmannella sijalla (27%).
Hybridityö on edelleen suosittua, ja 60 % suomalaisista vastaajista kannattaa tätä mallia. Tässä tuloksessa on havaittavissa kuitenkin suosion laskua vuoden 2021 Decoding Global Talent tutkimukseen verrattuna, jolloin 72 % suomalaisista vastaajista halusi hybridimallin, joka sisältää kahdesta neljään päivää etätyötä.
Kynnyskysymykset työnhaussa
Ihmiset saattavat haaveilla vakaasta työpaikasta, jossa työ- ja perhe-elämä on tasapainossa pitkällä aikavälillä, mutta konkreettista työtarjousta punnitsevat suomalaiset pitävät mielenkiintoista työn sisältöä (27 %) tärkeimpänä ja taloudellista palkitsemista sekä riittämättömiä palkkoja ja bonuksia suurimpina kynnyskysymyksinä työtä haettaessa (25 %). Työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä joustavuus työn sijainnissa ja työajassa tulevat suomalaisille seuraavina (molemmat 24 %).
Kyselyssä tarkasteltiin myös vastaajia ikäryhmittäin. Palkkaus sekä työ- ja perhe-elämän tasapaino ovat yleensä tärkeimpien prioriteettien joukossa vastaajajoukosta riippumatta, mutta kynnyskysymykset muuttuvat merkittävästi iän myötä:
- Esimerkiksi 21-30 vuotiaille suomalaisille työnantajan maine nousi muita ikäryhmiä merkittävämmäksi kynnyskysymykseksi (19 %)
- Samaan aikaan 31–40-vuotiaat ruuhkavuosia elävät työntekijät asettavat tärkeiksi myös työntekotapojen joustavuuden (29 %), palkallisen loman määrän (25 %) ja hyvän työilmapiirin (24 %).
- 41-50 vuotiaille tärkeitä ovat puolestaan edellä mainittujen lisäksi myös työstä saatu arvostus (29 %), ja että yrityksen arvot vastaavat omia (24 %)
– ”Nyt on työnhakijan markkinat ja työnantajien pitää tulla vastaan osaajien toiveita. Mikäli osaaja ei koe, että hänen työtänsä arvostetaan ja kompensoidaan kilpailukyisesti eikä työnantaja ole valmis joustavuuteen työntekotapojen osalta, osaaja todennäköisemmin vaihtaa työpaikkaa ja potentiaalinen hakija jättää ottamatta työpaikan vastaan”, sanoo toimitusjohtaja Ismo Kurri Rekrytointi.com-työnhakupalvelusta.
Lue lisää, mitä suomalaiset haluavat työltään ja mikä motivoi passiivista työnhakijaa.
Myytinmurtajat
Kyselyn tuloksista paljastuu, että jotkut rekrytointia koskevat myytit ovat juuri sellaisia – myyttejä. Esimerkiksi 49 % suomalaisista vastaajista kieltäytyisi muuten houkuttelevasta työtarjouksesta, jos heillä muodostuisi negatiivinen hakijakokemus rekrytointiprosessin aikana, ja 62 % kertoi, että sujuva, oikea-aikainen rekrytointiprosessi on työnantajan tärkein tapa erottua joukosta rekrytoinnin aikana. Tämä kumoaa myytin, että jos työtarjous on houkutteleva, rekrytointiprosessilla ei ole väliä.
Lisäksi 73 % suomalaisista työnhakijoista haluaa edelleen työskennellä perinteisen viisipäiväisen työviikon mukaisesti, mikä todistaa vääräksi käsityksen siitä, että perinteiset päivätyöt ovat jäämässä historiaan ja korvautuvat osa-aikaratkaisuilla, keikoilla ja sivuprojekteilla.
Vaikka monet pitävät rekrytoinnin huippuluokan digitaalisia ratkaisuja houkuttelevina, alle 10 % suomalaisista hakijoista tuntee olonsa mukavaksi tekoälyjohtoisissa haastatteluissa, tai jos heiltä pyydetään esittelyvideota itsestään. Useimmat hakijat suosivat edelleen perinteisiä työnhakukanavia ja rekrytointitapoja. Tämä pätee jopa digitaalisilla aloilla tai nuoremmilla sukupolvilla.
Mitä työnantajat voivat tehdä?
Työnantajat voivat toteuttaa useita tehokkaita toimenpiteitä maksimoidakseen houkuttelevuutensa haluttujen työnhakijoiden silmissä. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu pääraportti ”What Job Seekers Wish Employer Knew” tarjoaa yksityiskohtaisia tietoja kuudesta avaintoiminnosta, jotka on otettava huomioon rekrytoinnissa:
- Segmentoi lähestymistapasi vetoamaan eri kohdehenkilöihin
- Kuvittele rekrytointi uudelleen henkilökohtaiseksi matkaksi
- Voita ennakkoluulosi kasvattaaksesi talent pooliasi
- Käytä digitaalisia työkaluja tehokkaasti – mutta valikoivasti
- Hoida työkulttuurin perusasiat kuntoon
- Rekrytoi sisäiset osaajasi uudelleen
– ”Työnantajan tulisi ymmärtää, että työpaikan valinta on yksi tärkeimmistä henkilökohtaisista päätöksistä, jonka yksilö voi tehdä, ja sillä on suuria vaikutuksia ihmisen elämään. Näin ollen työnantajienkaan ei tulisi suhtautua rekrytointiprosessiin vain yhtenä yrityksen prosesseista. Rekrytoinnin tulee olla positiivisen ja inspiroivan hakijakokemuksen tarjoamista sekä aidon inhimillisen yhteyden luomista hakijan kanssa.” sanoo Kurri.
Tutustu tarkemmin Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus tutkimukseen ja lataa tutkimusraportit!
![](/rekrytointi/wp-content/uploads/2023/11/kymen-sanomat_23px.png"){kind=small}
