Mitä suomalaiset haluavat työltään?

Ihmisten työtoiveet vaihtelevat sen mukaan, missä vaiheessa he ovat urallaan ja minkälainen heidän työtilanteensa on juuri sillä hetkellä. Jotkut saattavat olla tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseensa, ajattelevat uraansa pitkällä tähtäimellä ja heillä on selkeä suunnitelma nykyisen uransa kehityskaaresta. Jollain on työtarjous juuri parhaillaan pöydällä ja päätös tehtävänä, jolloin toiveet mahdolliselle tulevalle työlle saattavat olla hyvinkin konkreettisia ja käytännönläheisiä. Jotkut saattavat olla uransa alku- tai käännepisteessä ja harkitsevat työn tai koko uran muutosta, jolloin vaakakupissa saattavat painaa myös muut motivaatiotekijät ja odotukset elämälle ylipäätänsä. Tässä artikkelissa kerromme mitä eri vaiheissa ja tilanteissa olevat suomalaiset haluavat työltään.

Artikkelissa esiteltävät tulokset ovat konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG), maailman suurimman digirekrytointiverkoston The Networkin ja Suomessa Laura-työnhakupalvelun toteuttaman tuoreen tutkimuksen tuloksia. Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -kyselytutkimukseen osallistui 90 547 vastaajaa 160 maasta. Suomessa vastaajia oli 336. Tämä on maailman suurin työnhakijoiden rekrytointimieltymysten selvittämiseen keskittyvä tutkimus.

Ihmiset eivät enää halua elää tehdäkseen työtä – he haluavat tehdä työtä elääkseen

Suurin osa kyselyyn vastanneista suomalaisista (70 %) ilmoitti haluavansa ennen kaikkea vakaan työpaikan, jossa työ ja perhe ovat tasapainossa. Tämä mieltymys on hallitseva kaikissa työtehtävissä, alueilla ja ikäryhmissä. Jännittävien tuotteiden, aiheiden ja teknologioiden parissa työskentely on suomalaisille toisella sijalla (35 %) ja urakehitys hyvässä yrityksessä on kolmannella sijalla (27 %).

Noin neljännes suomalaisista vastaajista (23 %) kertoi myös suoraan, että työ ei ole niin tärkeää heidän elämässään; he suhtautuvat työhön ensisijaisesti toimeentulon mahdollistajana. Sama määrä oli myös sitä mieltä, että he noudattavat mieluiten ”go with the flow” -mentaliteettia ja ottavat eri tilaisuuksia vastaan sitä mukaa, kun niitä tulee, sen sijaan, että miettisivät uraansa välttämättä sen pidemmälle. Suomalaiset eivät siis enää halua elää tehdäkseen työtä. He haluavat tehdä työtä elääkseen.

Suomalaisten vastaukset Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -tutkimuksen kysymykseen ”Millaisena näet mielessäsi ihanteellisen urapolkusi?”. Vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään kolme soveltuvaa vaihtoehtoa.

Mitä suomalaiset haluavat työltään, kun työtarjous on pöydällä?

Ihmiset saattavat haaveilla vakituisesta työstä, jossa työ- ja perhe-elämä on tasapainossa pitkällä aikavälillä, mutta kun heillä on työtarjous pöydällä, katsovat he silti ensin työn sisältöä ja taloudellisia asioita. 27 % työtarjousta harkitsevista suomalaisista edellyttää, että tehtävän pitää olla ensisijaisesti mielenkiintoinen ja 25 %:lle kilpailukykyinen palkitseminen (palkka ja bonukset) on merkittävä kynnyskysymys.

Työ- ja yksityiselämän tasapaino (ihmisten pitkän aikavälin näkemyksen mukaisesti) sekä joustavuus työn sijainnissa ja työajassa tulevat suomalaisille seuraavina (molemmat 24 %). Merkittäviksi kynnyskysymyksiksi mainitaan myös työstä saatu arvostus (23 %) ja myös potentiaalisen uuden työnantajan arvoja, verrattuna omaan henkilökohtaiseen arvomaailmaan, tarkastellaan kriittisesti (22 %).

Suomalaisille vastaajille itsensä haastaminen mahdollisessa uudessa työpaikassa ei välttämättä toimi hyvänä houkuttimena työtarjouksessa. Vain 7 % pitää tärkeänä mahdollisuutta työskennellä johto- tai vastuutehtävissä, kun taas vain 6 % houkuttaa ylipäätänsä haastavat työtehtävät. Myös eläke- ja vakuutusedut, perhe-elämän tukiratkaisut ja mahdolliset muut edut, kuten urheilu- tai hyvinvointiedut, eivät merkittävästi suomalaisten päätökseen vaikuta (kaikissa alle 10 % vastaajista). Näissä toki syynä, että Suomen valtio on jo muutenkin edelläkävijä eläke-, vakuutus- ja perhevapaa-asioissa, jolloin nämä ovat suomalaisille itsestäänselvyyksiä. Yhä useampi yritys tarjoaa myös kattavia henkilöstöetuja jo nyt työntekijöilleen, joten näiden aika houkuttimina työtarjouksessa on ohi.

Suomalaisten vastaukset Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -tutkimuksen kysymykseen ”Pidätkö seuraavia tekijöitä kynnyskysymyksinä harkitessasi uutta työtä?”. Vastaajia pyydettiin asettamaan eri tekijät tärkeysjärjestykseen vähiten tärkeistä kynnyskysymyksiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajia ikäryhmittäin. Palkkaus sekä työ- ja perhe-elämän tasapaino ovat yensä tärkeimpien prioriteettien joukossa vastaajajoukosta riippumatta, mutta kynnyskysymykset muuttuvat merkittävästi iän myötä:

• Esimerkiksi 21-30 vuotiaille suomalaisille työnantajan maine nousi muita ikäryhmiä merkittävämmäksi kynnyskysymykseksi (19 %)
• Samaan aikaan 31–40-vuotiaat ruuhkavuosia elävät työntekijät asettavat tärkeiksi myös työntekotapojen joustavuuden (29 %) ja palkallisen loman määrän (25 %). Monilla näistä työntekijöistä on perhesitoumuksia (pieniä lapsia, ikääntyviä vanhempia tai molempia) ja he arvostavat joustavuutta työajoissa ja -paikoissa varmistaakseen, että heillä on enemmän aikaa viettää aikaa rakkaidensa kanssa. Tämä ikäryhmä arvosti lisäksi hyvää työilmapiiriä eli hyviä suhteita työtovereihin enemmän kuin muut ikäryhmät (24 %).
• 41-50 vuotiaille tärkeitä ovat puolestaan edellä mainittujen lisäksi myös työstä saatu arvostus (29 %), ja että yrityksen arvot vastaavat omia (24 %)

Vastaajilta kysyttiin myös heidän suosimiaan työmalleja ja työsuhteita. Monilla vastaajilla oli melko perinteisiä valintoja – joskus yllättävänkin. He suosivat perinteisiä työnantajia: suuria yrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja hallituksia. Työskentely startupeissa ja osana keikkataloutta olivat vähemmän suosittuja valintoja.

Suurin osa suomalaisista (73 %) kertoi myös suosivansa perinteistä viisipäiväistä työviikkoa. Ehkä ne tyydyttävät aikaisemmissa tutkimuksissa havaittua joustavuuden halua hyödyntämällä hybridityön mahdollisuuksia, jolloin työpaikalla vietetty aika yhdistyy etätyöskentelyyn. Hybridityö on edelleen suosittua – 60 % suomalaisista vastaajista kannattaa tätä mallia. Tässä tuloksessa on havaittavissa kuitenkin suosion laskua vuoden 2021 Decoding Global Talent tutkimukseen verrattuna, jolloin 72 % suomalaisista vastaajista halusi hybridimallin, joka sisältää kahdesta neljään päivää etätyötä.

Motivaatiotekijät uran käännekohdissa

Suurin osa (60 %) kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoittivat etsivänsä aktiivisesti työtä. 34 % kertoi, ettei etsi aktiivisesti työtä juuri nyt, mutta ovat valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos he saisivat hyvän työtarjouksen tai mielenkiintoisen työmahdollisuus tulisi vastaan. Aktiivisten ja passiivisten työnhakijoiden motivaatiotekijät uutta työtä kohtaan vaihtelevatkin merkittävästi.

Aktiivisille työnhakijoille suurin syy uuden työn etsimiselle on, työttömyyden lisäksi, halu työllistyä mielenkiintoisempaan rooliin tai edetä urallaan korkeampaan asemaan (22 %). Viidennes kertoi myös olevansa kiinnostunut tutustumaan kokonaan uuteen ammattiin. Heitä motivoi siis tulevan työn sisältö ja laajuus.

Suomalaisten aktiivisten työnhakijoiden vastaukset Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -tutkimuksen kysymykseen ”Miksi etsit uutta työtä?”. Vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään kolme sopivaa vaihtoehtoa. 60% suomalaisista vastaajista kertoi, etsivänsä aktiivisesti uutta työtä.

Passiivisia hakijoita saattavat motivoida nämä samat tekijät, mutta heidän huomionsa vangitsemiseksi työnantajien on houkuteltava heitä erityisesti paremmalla palkitsemismallilla. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä saisi heidät vaihtamaan työpaikkaa, 59 % vastasi korkeamman palkan ja paremmat edut. Noin viidennes passiivisista hakijoista kiinnostuisivat uudesta työstä, jos se antaisi paremmat mahdollisuudet uuden osaamisen kartuttamiselle.

Suomalaisten passiivisten työnhakijoiden vastaukset Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -tutkimuksen kysymykseen ”Mikä saisi sinut vaihtamaan työpaikkaa?”. Vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään kolme sopivaa vaihtoehtoa. 34% suomalaisista vastaajista kertoi, ettei etsi aktiivisesti työtä juuri nyt, mutta ovat valmiita vaihtamaan työpaikkaa mielenkiintoisen työmahdollisuuden tullessa vastaan.

Työnantajien on kalastettava molemmissa lammikoissa, koska pelkkä aktiivisten työnhakijoiden houkuttelu osaajapulan aikana ei yksinkertaisesti vain riitä. Työnantajilla, jotka pystyvät tavoittamaan ja houkuttelemaan myös passiivisia hakijoita, on suuri etu.

Tutustu tarkemmin Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus tutkimukseen ja lataa tutkimusraportit!