LAURA Rekrytointi Oy on kerännyt sinua varten mielenkiintoisia tarinoita kesätyöpaikkakokemuksista ja kesätyöpaikan löytämisestä. Jos mietit, miten työllistyisit ensi kesänä, voit ottaa mallia näistä tarinoista. Tämän tekstin kirjoittaja onnistui hankkimaan itselleen mahtavan kesätyön, jossa asiakaspalvelutaitojen lisäksi karttui myös toinen kotimainen kieli.
”Olin varmaan kuudentoista, kun päätin käyttää yhden kesäloman ruotsin kielen taitojeni parantelemiseen. Oiva tapa tähän näytti olevan työpaikka ”ummikkoalueella”, kun samalla voisi myös lihottaa lompsaansa. Ystävän suosituksesta kirjoitin Tukholman saaristossa sijaitsevaan sekatavarakauppaan työhakemuskirjeen, jonka koetin sanakirjan avulla laatia mahdollisimman edustavaksi ja oikeakieliseksi. Siinä vuoti toinenkin hikipisara, mutta suureksi ilokseni vaiva kannatti: sain kutsun saapua paikalle jo kesäkuun alussa!
Kun sitten Tukholmassa lähinnä englannin kielellä olin saanut selville vesibussin lähtöpaikan ja seilasin kohti määränpäätä upean saariston halki, olin innostunut ja optimistinen. Yrittänyttä ei laiteta, ja syksyn tullen olisin varmaan jo vallan kaksikielinen.
Kauppa osoittautui vallan moninaisuuden ihmeeksi: mitä siellä ei ollut, sitä ei tarvittu. Tervasta ja ompelulangasta suolasilakkaan, you name it. Tavarat oli sijoitettu pieneen puotiin niin ovelasti, että kaikki pinnat katosta lattiaan oli täytetty ihan tarkkaan. Asiakkaatkin olivat tottuneet siihen, että Kerstinin puodista sai kaikkea.
Kesäasukkaat tulivat hienoilla purje- ja moottoripaateillaan melkein ovelle asti, kun kauppa oli ihan rannassa. Kauppa myös kävi kuin siimaa, sanoisinko ongensiimaa, kun kalastusvälineet olivat tärkeä myyntiartikkeli. Aluksi minulla tosin oli tiettyjä vaikeuksia. Kun asiakas kysyi jotain tavaraa, käännyin ymmälläni hyllyihin päin ja etsin katseellani paljouden keskeltä. Useinpa asiakas sen minulle löysi ja näytti että tuossa.
Tavarat piti kääriä paperiin, mikä myöskään ei aluksi tuottanut oikein kauniita tuloksia. Mutta harjoitus tekee mestarin. Saman voi todeta myös kielitaidostani. Kun aluksi kuulin sanat ”En gul lök” laulavalla riikinruotsilla, meni kummastuksen sormi hämmästyksen suuhun ja asiakkaan otsa kärsimättömiin ryppyihin. Ajan kanssa opin kuitenkin ihmeen hyvin tätä nuottia ymmärtämään ja jopa matkimaan sen verran, että ruotsalaisetkin tajusivat puheeni ensi kuulemalta. Ensin olin iltaisin ihan poikki seisomisesta ja pakkilaatikoiden kantamisesta. Tottumus auttoi tähänkin vaivaan, ja töitten loppuessa syksyllä olin vartalooni oikein tyytyväinen, kun olin näet nyt vallan ihannepainossani.
Polleana menin syksyllä takaisin kouluun itse ostamissani muotivaatteissa, ja iso tukku oli minulla vielä säästössäkin. Ja arvatkaapa mitä? Ruotsista tuli minulle ihan lempiaine, josta kirjoitin ällän aikanaan.”