Suosituimmat työnhakukanavat – tehokkaimmat kanavat tavoittaa osaajat Suomessa

Työmarkkinat kehittyvät jatkuvasti, samoin kanavat, joita osaajat hyödyntävät etsiessään työmahdollisuuksia. Osaajat hyödyntävät monipuolista valikoimaa eri tapoja ja kanavia seuraavan urapolkunsa löytämiseksi. Näiden mieltymysten ja trendien ymmärtäminen voi tarjota arvokasta tietoa sekä työnhakijoille että työnantajille. Tässä artikkelissa tutustumme Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -tutkimuksen tuloksiin analysoimalla, mitkä ovat suosituimmat työnhakukanavat suomalaisten keskuudessa ja tarkastelemme, miten osaajat ovat saaneet nykyiset työpaikkansa.

Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus -tutkimukseen osallistui yli 90 000 osaajaa 160 maasta. Suomessa vastaajia oli 336. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä konsulttiyhtiö Boston Consulting Group (BCG), maailman suurin digirekrytointiverkosto The Network ja Suomessa Laura-työnhakupalvelu.

Suosituimmat työnhakukanavat

1. Yritysten verkkosivustot

Jopa 65% suomalaisista vastaajista kertoi, että he käyttäisivät yritysten verkkosivustoja ensisijaisena työnhakukanavanaan ja noin 18% vastaajista kertoi saaneensa nykyisen työnsä tätä kautta. Yritysten omat verkkosivut ovatkin eittämättä suosituin työnhakukanava suomalaisille.

Tämä tulos osoittaa, että yritysten tulisi varmistaa, että heidän verkkosivustonsa tarjoavat käyttäjäystävällisen navigoinnin, kattavan ura- tai rekrytointisivun, jossa avoimet työpaikat ovat helposti löydettävissä sekä selkeän, positiivista hakijakokemusta luovan hakuprosessin houkutellakseen huippuosaajia.

Jotta hakijat päätyvät suoraan yritysten verkkosivuille etsimään avoimia työpaikkoja edellyttää se toki myös vahvaa työnantajakuvan rakentamista sekä yrityksen kulttuurin, arvojen ja brändin markkinointia myös muissa kanavissa.

2. Henkilökohtainen (ammatillinen) verkosto

Yli puolet suomalaisista (53%) korosti henkilökohtaisen ammatillisen verkostonsa merkityksestä työnhaussa. 46% suomalaisista kertoi, että kysyisi työpaikkasuosituksia myös omilta kavereiltaan. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he ovat saaneet nykyisen työnsä, 24% kertoi saaneensa nykyisen työpaikkansa henkilökohtaisen verkoston (esim. ystävän tai kollegan suosituksen) kautta ja 8% kertoi saaneensa suosituksen ko. työpaikassa työskentelevältä työntekijältä.

Tämä korostaa suosittelujen ja suosituksien voimaa ystäviltä ja kollegoilta tehden henkilökohtaisista verkostoista toisiksi suosituimman työnhakukanavan suomalaisille. Vahvoja ammatillisia suhteita luodaan ja vaalitaan esimerkiksi verkostoitumistapahtumien, alan konferenssien ja säännöllisen yhteydenpidon avulla kollegoihin ja mentoreihin. Myös muita olemassa olevia verkostoja hyödynnetään aktiivisesti piilotettujen työmahdollisuuksien löytämiseksi.

Myös rekrytoijilla on laaja verkosto ammattikontakteja, kuten kollegoita, ystäviä, entisiä työntekijöitä ja muita ammattilaisia, joiden kautta he voivat saada suosituksia ja viitteitä potentiaalisista ehdokkaista. Henkilökohtainen (ammatillinen) verkosto ja aktiivinen läsnäolo eri verkostoitumistapahtumissa voi olla erittäin arvokasta, kun etsitään korkeatasoisia ehdokkaita, jotka voivat täyttää tiettyjä rooleja organisaatiossa.

3. Työnhakusivustot

Vaikka työnhakusivustot saivat maltillisen vastauksen (25%) suomalaisten keskuudessa tässä kyselyssä, ne ovat silti tärkeitä työnhakukanavia suomalaisille työnhakijoille. Tämän kansainvälisen tutkimuksen kysymysasettelussa esimerkkeinä työnhakusivustoista oli mainittu Totaljobs, ZipRecruiter ja Indeed, jotka ovat suomalaisille vastaajille vieraita sivustoja. Jos kysymyksessä esimerkkeinä olisi ollut suomalaisia työnhakusivustoja, on todennäköistä, että useampi vastaaja olisi valinnut tämän vastausvaihtoehdon tärkeäksi potentiaaliseksi työnhakukanavakseen.

Työnhakusivustot ja rekrytointialustat olivat nimittäin merkittävässä roolissa nykyisten työpaikkojen saamisessa: enemmistö (31%) suomalaisista vastaajista kertoi löytäneensä nykyisen työpaikkansa työnhakusivuston/rekrytointialustan kautta. Työnhakusivustojen tarjoama laaja valikoima työmahdollisuuksia eri aloilta tekee niistä houkuttelevan kanavan sekä aktiivisille että passiivisille työnhakijoille. Työpaikkasivustot markkinoivat tarjontaansa myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, joten julkaisemalla työpaikkailmoituksensa näille alustoille, yritykset hyötyvät myös näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa.

4. Ammatilliset sosiaalisen median alustat

Lähes puolet suomalaisista vastaajista (45%) ilmoitti ammatillisten sosiaalisen median alustojen, kuten LinkedInin, Glassdoorin ja Kununun, merkittävästä roolista työnhaussaan. Osaajat ymmärtävät aktiivisen ammatillisen läsnäolon merkityksen ja ammatilliset sosiaalisen median alustat tarjoavat heille arvokkaita verkostoitumismahdollisuuksia ja foorumin omien taitojen ja kokemuksen esittelyyn. Työnantajille sosiaalinen media on toimiva keino ehdokkaiden houkutteluun ja työnantajakuvan luontiin.

Sosiaalisen median alustat ovat oivallisia myös passiivisten hakijoiden houkutteluun ja tavoittamiseen. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista osaajista 34% ilmoitti olevansa passiivinen hakija ja heistä 44 % kertoi, että voisi kiinnostua uudesta työmahdollisuudesta sen tullessa vastaan sosiaalisessa mediassa. Kun tarkastellaan tutkimuksen tuloksia maailmanlaajuisesti, sosiaalinen media olisi passiiviselle työnhakijalle todennäköisin (62%) kanava etsiä uusia työpaikkoja. Lue lisää passiivisten hakijoiden tavoittamisesta.

5. Hakukoneet

Lähes puolet suomalaisista vastaajista (49%) ilmoitti käyttävänsä hakukoneita, kuten Googlea, Yahooa ja Bingiä, työmahdollisuuksien löytämiseen. Tämä korostaa yritysten tarvetta optimoida verkkonäkyvyytensä ja työpaikkailmoituksensa parantaakseen näkyvyyttään hakutuloksissa. Katso artikkelistamme vinkit tehokkaan, hakukoneoptimoidun työpaikkailmoituksen luomiseen.

Eri työnhakusivustot satsaavat merkittävästi myös hakukonenäkyvyyteen, joten näkymällä kattavasti näissä kanavissa, yritykset lisäävät mahdollisuuksiaan oikeiden osaajien tavoittamiseksi.

6. Muut kanavat

Muita huomionarvoisia suosittuja työnhakukanavia olivat sisäiset haut: 49% etsisi uutta työtehtävää nykyiseltä työnantajalta ja 7% kertoi saaneensa nykyisen roolinsa sisäisen liikkuvuuden kautta, sekä julkinen tai voittoa tavoittelematon työvoimapalvelu: 45% etsisi uutta työtä ja 6% kertoi työllistyneensä nykyiseen työhönsä esim. työvoimatoimiston kautta

Moni mainitsi potentiaalisena kanavana myös erilaiset rekrytointiyritykset (42%) tai -konsultit (34%). 13% kertoi saaneensa nykyisen työpaikkansa rekrytoijan suoran yhteydenoton kautta. Suomalaisista passiivisista hakijoista jopa 70% kertoi, että kiinnostuisi uudesta työmahdollisuudesta rekrytoijan yhteydenoton kautta. Useimmat työnhakijat ovatkin tietoisia houkuttelevuudestaan työnantajille, sillä yli puolta (54 %) suomalaisista osaajista lähestytään useita kertoja vuodessa uusista työmahdollisuuksista – ja lähes 30 prosenttia heistä lähestytään joka kuukausi.

Työnhaun maisema Suomessa kehittyy nopeasti, ja osaajat hyödyntävät monenlaisia kanavia työmahdollisuuksien tutkimiseen. Vaikka suosituimmat työnhakukanavat toimivat yleisesti yksinäänkin osaajien tavoittamiseen, on sekä työnhakijoiden että työnantajien tärkeää hyödyntää useita kanavia, vaalia ammatillisia suhteita ja pysyä ajan tasalla nousevista trendeistä. Ymmärtämällä suosituimpien työnhakukanavien dynamiikkaa sekä työnantajat että työnhakijat voivat parantaa menestymismahdollisuuksiaan jatkuvasti muuttuvalla työmarkkinalla.

Tutustu tarkemmin Future of Recruitment – Rekrytoinnin tulevaisuus tutkimukseen ja lataa tutkimusraportit!