Mitä tarkoittaa koeaika? Miten määräaikaisesta työsopimuksesta pääsee eroon? Olenko oikeutettu työterveyshuoltoon? Saanko sairauslomani ajalta palkkaa? Näihin ja moniin muihin yleisluontoisiin kysymyksiin löydät vastauksen tästä artikkelista. Tämä artikkeli perustuu työsopimuslakiin, jonka löydät kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta.
Työhaastattelu
Vaikka työhaastattelun tarkoituksena onkin hakijan pätevyden selvittäminen, on haastattelutilanteessa hyvä muistaa että aivan kaikkea työantajalla ei ole lupaa udella. Haastattelukysymysten tulee aina olla haetun työn kannalta relevantteja. Kysymykset esimerkiksi mahdollisesta perheenlisäyksestä tai poliittisesta vakaumuksesta eivät ole sallittuja. Luonnollisesti näihin kysymyksiin ei työnhakijankaan tarvitse vastata. On syytä kuitenkin muistaa, että jos työnhakija itse ottaa seikkoja yksityiselämästään puheeksi, on työnantajalla lupa tehdä aiheesta lisäkysymyksiä.
Työnantajalla on oikeus esittää kysymyksiä hakijan terveydentilasta mikäli tuleva työtehtävä sitä edellyttää. Monessa yrityksessä hakijalla teetetään nykyään myös huumetesti ennen työsuhteen alkua.
Työsopimus
Työntekijän ja työnantajan väliseen työsopimukseen sovelletaan työsopimuslakia, joka käsittää sekä työnantajan että työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa.
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty vain määräajaksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta, samoin kuin toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos sopimus tehdään määräaikaisena, työnantajan velvollisuus on työsopimusta solmittaessa kertoa työntekijälle määrä-aikaisuuden syy.
Määräaikaiset työsopimukset päättyvät ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työtehtävän valmistuessa. Määräaikaista työsopimusta ei lähtökohtaisesti voi irtisanoa, ainoastaan purkaa, mikäli on tapahtunut sopimusrikkomus tai muu ”erityisen painava syy”. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi yrityksen konkurssi tai useat työntekijälle kertyneet poissaolot, joille ei ole syytä.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisilmoituksella. Irtisanomisaika voi olla pisimmillään kuusi kuukautta.
Irtisanomisajasta voidaan sopia tarkemmin, mutta mikäli muuta ei ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
- kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
- neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
- kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Koeaika
Työsopimuksen osapuolet voivat halutessaan sopia työnteon alussa enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jonka aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Purkamiseen syyn pitää kuitenkin olla perusteltu; esimerkiksi raskaus ei oikeuta työsopimuksen purkuun koeajalla.
Mikäli koeaikaan sisältyy yli neljän kuukauden pituinen koulutus, voidaan koeaika sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Lyhyemmässä (alle 8 kk), määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta. Työnantajan tulee aina ilmoittaa työntekijälle, mikäli työsopimus sisältää koeajan. Mikäli työnantaja laiminlyö koeajan ilmoituksen, hänellä ei ole oikeutta purkaa työsuhdetta koeaikaan vedoten. Koeaikaa ei myöskään saa purkaa yhdenvertaisuuslaissa määritellyillä syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
Palkkaus
Palkka perustuu yleensä alan työehtosopimukseen. Mikäli työehtosopimusta ei sovelleta, sovelletaan määritelmää ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”, sillä varsinaista minimipalkkasäädöstä Suomessa ei ole käytössä. Palkkaneuvotteluissa voi käyttää apuna esimerkiksi Akavan liittojen palkkasuosituksia.
Ellei toisin ole sovittu, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Jos palkka maksetaan viikkoa lyhyemmältä ajalta, palkka tulee maksaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tämä on yleistä mm. henkilöstönvuokrausyrityksissä.
Maksaessaan palkan työnantajan tulee toimittaa työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja määräytymisperusteet Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä, erääntymispäivänä pidetään edeltävää arkipäivää.
Sairastaminen
Mikäli työntekijä ei sairauden tai tapaturman takia pysty tekemään työtään, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan. Työsuhteen tulee olla jatkunut vähintään kuukauden, jotta työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivää seuraavan yhdeksän arkipäivän ajan, enintään kuitenkin siihen saakka, kunnes työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa päivärahakorvaus on 50 prosenttia palkasta.
Työntekijän on esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, mikäli työnantaja sitä pyytää.
Työterveyshuolto
Työnantajan velvollisuutena on järjestää kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto työsuhteen luonnosta ja kestosta riippumatta. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työhön tullessa tai työsuhteen jatkuessa on välttämätön työntekijän terveydentilan kartoittamiseksi. Työnantaja voi halutessaan järjestää perusterveydenhoitopalvelujen lisäksi muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluja.
Yleistä työntekijän velvollisuuksista
Työntekijän tehtävä on huolellisesti hoitaa työsopimuksessa määritellyt tehtävät ja vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.
Mikäli työntekijälle on sopimuksessa määritelty kilpailukielto, hän ei saa harjoittaa mitään sellaista työtä tai toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Käytännössä työntekijä ei saa tehdä vastaavaa työtä kilpailevalle yritykselle. Työntekijän tulee myös ottaa huomioon, että kilpailukielto voi jatkua vielä työsuhteen loppumisen jälkeenkin. Työsopimuksen jälkeen jatkuvasta kilpailukiellosta on kuitenkin oltava maininta työsopimuksessa.
Työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia.
![](/rekrytointi/wp-content/uploads/2023/11/kymen-sanomat_23px.png"){kind=small}
