Premortem rekrytoinnissa on tehokas tapa ennaltaehkäistä epäonnistumisia jo ennen kuin ne tapahtuvat. Premortem on ennakoiva menetelmä, jossa tiimi kuvittelee projektin epäonnistuneen ja listaa kaikki mahdolliset syyt. Menetelmä parantaa riskien tunnistamista 30 % ja auttaa välttämään myös rekrytoinnin karikot. Kerroimme Premortem menetelmästä ensimmäisen kerran HR- & Rekryvisio 2025 -tapahtumassa.

Premortem rekrytoinnissa – tehokas ennakointityökalu, josta useimmat rekrytoijat eivät ole kuulleetkaan

Marko Siren Ajankohtaista rekrytoinnissa, Rekrytointi, Rekrytointiprosessi, Työelämätaidot

Premortem rekrytoinnissa on tehokas tapa ennaltaehkäistä epäonnistumisia jo ennen kuin ne tapahtuvat. Premortem on ennakoiva menetelmä, jossa tiimi kuvittelee projektin epäonnistuneen ja listaa kaikki mahdolliset syyt. Menetelmä parantaa riskien tunnistamista 30 % ja auttaa välttämään myös rekrytoinnin karikot.

Suurin osa rekrytoijista ei vielä tiedä tästä menetelmästä, ja se voi pelastaa juuri sinut. Mikä parasta, premortem-menetelmä rekrytoinnissa on nopea, helppokäyttöinen ja ilmainen. Mutta mikä se on ja miten sitä käytetään?

Kaino, kokenut henkilöstöjohtaja, on juuri istahtanut työpisteelleen ja tuijottaa tyhjää pöytää. Viiden hengen tiimi, joka piti olla yrityksen tulevaisuuden tähtijoukko, on hajonnut. Kolme irtisanoutui koeajalla, yksi jouduttiin irtisanomaan ja viides on niin loppuun palanut, että harkitsee alan vaihtoa.

Rekrytoinnista, johon organisaatio antoi kaikkensa, tuli täysi fiasko. “Minä niin tiesin, että näin tässä tulee käymään”, Kaino mutisee itsekseen ajatellen, että kyllähän merkit olivat päivänselvät. Se tunne ei auta nyt, mutta yhtä asiaa hän ei vielä tiedä: juuri tästä mutinasta tuleekin korvaamaton apu tulevaisuudessa. Se on ratkaisu, jolla hän varmistaa seuraavan rekrytointinsa onnistumisen. Mutta miten?

Hyödynnä jälkiviisautta rekrytoinnissa: näin käännät kognitiivisen vinouman eduksesi

“Minä niin tiesin, että näin tässä tulee käymään.”

Tällainen ajatus saattaa pyöriä mielessä, kun hanke, projekti tai mikä tahansa muutos kohtaa epäonnistumisen. Kaunis ajatus, mutta useimmiten se ei pidä paikkaansa. Ihmisillä on nimittäin taipumus ajatella, että menneet tapahtumat olisivat olleet helpommin ennustettavissa kuin ne siinä hetkessä todellisuudessa olivat.

Kyseessä ihmismielen vinouma eli bias. Vinoumat on tärkeää tunnistaa rekrytoinnissa, jotta niiden kielteisen vaikutuksen voi minimoida omassa toiminnassa. Tämä vinouma on kuitenkin lajissaan ainutlaatuinen, sillä sen voi kääntää rekrytoinnissa voimavaraksi.

Kainon kokema vinouma on taatusti jokaiselle tuttu. Se tunnetaan tieteellisellä nimellään Hindsight Bias (myös Knew-It-All-Along Phenomenon). Suomeksi sen tuttavallisempi nimi on jälkiviisaus. Mielenkiintoiseksi jälkiviisauden tekee se, että sitä voi hyödyntää myös ennakoivalla tavalla. Miten sitten ennakoida rekrytoinnin karikot ja välttää ne? Entä miten jälkiviisauden saa jalostettua voimavaraksi, jolla saa oikeasti eniten aikaan?

”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saa eniten aikaan…” — Havukka-ahan ajattelija

Premortem-menetelmä perustuu jälkiviisauden hyödyntämiseen. Menetelmä sai alkusysäyksen jo vuonna 1989, kun Wharton Schoolissa, Cornellissa ja Coloradon yliopistossa tehty tutkimus paljasti hämmästyttävän seikan jälkiviisaudesta. Kun jokin tulevaisuuteen sijoittuva asia kuvitellaan jo tapahtuneen, kyky tunnistaa siihen johtaneet oikeat syyt paranee 30 %. Kyseessä on Prospective Hindsight -ilmiö, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa ennakoivaa jälkiviisautta.

Premortem rekrytoinnissa vs. perinteinen riskianalyysi – kumpi auttaa ennakoimaan paremmin?

Kun Kaino kuuli ennakoivaan jälkiviisauteen pohjautuvasta premortem-menetelmästä, hän oli aluksi todella skeptinen. ”Negatiivista ajattelua ja ajanhukkaa”, hän mutisi. Uteliaana ja avoimena uusien työmenetelmien oivaltamiselle hän kuitenkin päätti kokeilla sitä tiiminsä kanssa, kun hän sai vastuulleen tärkeän rekrytoinnin hoitamisen.

Tiimi kokoontui yhteen ja matkusti ajatuksissaan vuoden päähän tulevaisuuteen. He kuvittelivat rekrytoinnin epäonnistuneen pahimmalla mahdollisella tavalla ja alkoivat listata syitä, miksi niin oli tapahtunut. Tunnelma oli yllättäen inspiroiva, ja tiimin jäsenet esittelivät havaintojaan inspiroituneina:

  • Pyry, HR-asiantuntija: ”Meillä ei ollut selkeää kuvaa siitä, mitä osaamista todella tarvitsimme. Päädyimme palkkaamaan liian kokeneita osaajia junioritehtäviin. He turhautuivat ja lähtivät parempiin pesteihin.”
  • Eeri, tekninen asiantuntija: ”Haastatteluprosessi oli kaaos. Eri haastattelijat kysyivät päällekkäisiä kysymyksiä, eikä meillä ollut yhtenäistä arviointikriteeristöä. Keskityimme liikaa teknisiin taitoihin, ja päädyimme valitsemaan henkilöitä, jotka olivat hyviä tehtävässä mutta eivät sopineet organisaation kulttuuriin.”
  • Venni, tiiminvetäjä: ”Sisäinen viestintä petti, eikä tiimi tiennyt, mitä uusilta työntekijöiltä odottaa. Uudet työntekijät jäivät oman onnensa nojaan, ja he kokivat olevansa ulkopuolisia. Työyhteisö ei ottanut heitä vastaan.”

Pari tuntia myöhemmin Kaino ja hänen tiiminsä olivat tunnistaneet 23 konkreettista riskiä, ja heillä oli toimenpidesuunnitelma jokaiseen niistä. Lopputuloksesta hyötyivät kaikki. Kuusi kuukautta myöhemmin tiimissä oli viisi uutta, tyytyväistä työntekijää. He jakoivat saman arvomaailman, ja työyhteisö tuntui oikealta. Koko tiimi inspiroitui löytämään itsestään aivan uusia kykyjä, ja vuoropuhelu oli avoimempaa kuin koskaan aiemmin.

Premortem eroaa keskeisellä tavalla tyypillisistä tavoista arvioida riskejä kuten SWOT-analyysistä. Siinä missä tavallinen riskianalyysi auttaa kyllä tunnistamaan riskejä, premortem rohkaisee vaihtamaan näkökulmaa. Olennainen ero on kysymyksenasettelussa. Sen sijaan, että kysyttäisiin ”mikä voisi mennä pieleen”, premortemissa lähdetään liikkeelle sen hyväksymisestä, että projekti meni jo pieleen ja kysytään, mitkä seikat johtivat projektin epäonnistumiseen.

Näkökulman vaihtaminen on ratkaisevaa. Kun projektin kuvitellaan jo olevan ohi, epäonnistumisen syitä “muistellaan”, niitä ei keksitä. Projektin epäonnistuminen nähdään hyväksyttynä tosiasiana, ja kielteisten ajatusten ja märehtimisen sijaan kapasiteetin pystyy keskittämään ongelmanratkaisuun.

Premortem ja psykologinen turvallisuus rekrytoinnissa – näin vahvistat tiimin luottamusta

Kaino ja hänen tiiminsä olivat hyödyntäneet premortem-menetelmää ennakoidessaan rekrytointiin liittyviä riskejä. He olivat onnistuneet kääntämään jälkiviisauden keinoksi parantaa rekrytoinnin valmistelua. Se, mitä he eivät ehkä huomanneet tehneensä, oli jälkiviisauden hyödyntäminen tavalla, joka luo psykologisesti turvalliset olosuhteet ryhmätyölle.

Projektit epäonnistuvat yllättävän usein vähintään joltain osin. Aikataulut venyvät. Kustannukset ylittävät budjetin. Ulkopuolelta tuleva muutos vaikuttaa projektiin huomattavasti. Yhteiskunnallinen ilmiö muuttaa projektin luonnetta. Syitä voi olla monia. Kuulostaako tutulta, että jotain olennaista ei tule ajatelleeksi myöskään rekrytoinnin valmistelussa?

Joskus riskejä ei edes havaita, koska huomio kiinnittyy epäolennaiseen ja asioita tehdään vanhasta tottumuksesta rutiininomaisesti. Olennainen tieto jää helposti huomaamatta ja käsittelemättä. Intuitio ja ajattelun vinoumat ohjaavat toimintaa enemmän kuin usein tiedostamme, ja tämä korostuu erityisesti silloin, kun työkuorma on suuri: stressi, väsymys ja multitäskääminen tekevät ajattelusta automaattisempaa ja vähemmän harkitsevaa.

Monet riskeistä olisivat ennakoitavissa jo valmisteluvaiheessa. Kynnys sanoa ääneen epäilyksiä ja poikkeavia näkemyksiä on monelle kuitenkin korkea, koska he pelkäävät tulevansa leimatuiksi.

Premortem-menetelmä auttaa luomaan myös psykologisesti turvalliset olosuhteet ryhtyä ennakoimaan epäonnistumisen syitä. Voit parantaa onnistumismahdollisuuksia luomalla psykologisesti turvalliset olosuhteet heille, jotka tuntevat hankkeen ja ovat huolissaan sen heikkouksista. Kun he saavat näkemyksensä ja huolenaiheensa esille ilman pelkoa leimatuksi tulemisesta, alkaa tapahtua ihmeitä.

  • Tiimiläiset kokevat itsensä arvostetuiksi, kun he voivat tuoda esille näkökulmia, joita muut eivät vielä maininneet
  • Tiimi oppii oivaltamalla erilaisia näkökulmia ja ajatuksia
  • Tiimin herkkyys riskien tunnistamiseen kasvaa
  • Ongelmat on helpompi havaita jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa
  • Ylimalkainen optimismi tasoittuu ja suunnittelusta tulee realistisempaa

Nämä ovat keskeisiä etuja, joita premortem tarjoaa muihin riskianalyyseihin verrattuna. Tämä on mahdollista, koska premortem perustuu ennakoivan jälkiviisauden käyttöön tavalla, joka luo psykologisesti turvalliset olosuhteet. Epäonnistuminen on jo tapahtunut, se otetaan hyväksyttynä tosiasiana, ja nyt etsitään syitä, ei syyllisiä.

Premortem rekrytointiprosessissa – käytännön ohjeet onnistuneeseen fasilitointiin

Kun valmistaudut rekrytointiprosessiin seuraavan kerran, kokeile matkustaa ensin tulevaisuuteen. Katso taaksepäin, mikä meni pieleen. Palaa sitten nykyhetkeen ja tee kaikki toisin.

Prosessi on suoraviivainen:

  1. Matkusta tulevaisuuteen – Kuvittele olevasi vuoden päässä
  2. Hyväksy epäonnistuminen – Rekrytointiprojekti on mennyt täysin pieleen
  3. Kerro tarina – Mitä tarkalleen ottaen tapahtui?
  4. Priorisoi riskit – Mitkä syyt ovat todennäköisimpiä ja vaikutuksiltaan merkittävimpiä?
  5. Suunnittele ennaltaehkäisy – Miten estät näiden riskien toteutumisen?

Tunnetun psykologin, taloustieteen Nobelin palkinnon voittaneen Daniel Kahnemanin mukaan jälkiviisaus korostuu erityisesti silloin, kun tapahtuman seuraukset ovat vakavat (Kahneman 2013, s. 204).

Siksi epäonnistumisen vakavuutta kannattaa painottaa premortem-työpajan tehtävänannossa. Voit alustaa tehtävänannon esimerkiksi sanomalla, että rekrytointi on “mennyt täysin pieleen” tai “epäonnistunut pahimmalla mahdollisella tavalla”. Näin saat Hindsight Bias -vinoumasta eli jälkiviisaudesta maksimaalisen hyödyn.

”The worse the consequence, the greater the hindsigh bias.” — Daniel Kahneman

Lataa ilmainen työpajapohja ja tarkistuslista

Seuraava rekrytointisi alkaa pian – onko sinulla varaa ottaa riski? Lataa tästä ilmainen materiaali, jonka avulla järjestät premortem-työpajan helposti ja nopeasti.

📋 Lataa ilmainen premortem-työpajapohja ja tarkistuslista, jotka sisältävät:

  • Kaiken, mitä tarvitset premortem-menetelmän hyödyntämiseen tiimisi kanssa
  • Tarkistuslistan tärkeine yksityiskohtineen
  • Valmiin työpajamateriaalin, jonka avulla esität tehtävänannon ja ohjeistuksen osallistujille ja jota voit muokata vapaasti

Yhteenveto – Premortem rekrytoinnissa

Premortem-menetelmän avulla opit tunnistamaan rekrytointiin liittyviä riskejä jopa 30 % ennakoivammin kuin perinteisin keinoin. Se auttaa sinua valjastamaan jälkiviisauden voimavaraksi hyödyntämällä ihmisen luontaista taipumusta havaita ongelmat vasta jälkeenpäin. Menetelmä auttaa luomaan psykologisesti turvallisen tilan, jossa myös huolet ja poikkeavat näkemykset uskalletaan sanoa ääneen. Samalla voit ehkäistä virherekrytointeja ja varmistaa, että tärkeät asiat eivät jää huomaamatta. Työskentelytapa auttaa myös tasapainottamaan liiallista optimismia ja suunnittelemaan realistisemmin.

Artikkelin lähteet:

Artikkelikuva: Ville Tikkaoja

Cambridge University Press. Post Mortem. Cambridge Dictionary. Luettavissa: https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/post-mortem. Luettu 28.6.2025.

Daniel Kahneman 2012. Thinking, fast and slow. s. 202–204; 264–265. Penguin Books. Lontoo.

Gary Klein 2007. Performing a Project Premortem. Harvard Business Review 1.9.2007.
Luettavissa: https://hbr.org/2007/09/performing-a-project-premortem. Luettu 24.4.2025.

Jack B. Soll, Katherine L. Milkman & John W. Payne 2015. Outsmart your own biases. How to broaden your thinking and make better decisions. Harvard Business Review 1.5.2015. Luettavissa: https://hbr.org/2015/05/outsmart-your-own-biases. Luettu 29.6.2025.

Mary Inman 2023. Hindsight bias. Encyclopedia Britannica 18.8.2023. Luettavissa:
https://www.britannica.com/topic/hindsight-bias. Luettu 24.4.2025.