Tämä juttu on julkaistu syyskuussa 2019 ja alun perin julkaistu Ite wikissä.
Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan vuonna 2017 joka kolmas työvoimaa hakeneista toimipaikoista koki rekrytointiongelmia. HR-ammattilaiset tunnistavat ongelman: töitä kyllä olisi, mutta sopivia osaajia ei löydy tai heitä ei tavoiteta.
Laura Rekrytointi Oy:n Mikko Kuhalampi kertoo, että monet heidänkin asiakkaistaan ovat jättäneet rekrytointeja tekemättä, koska sopivaa hakijaa ei ole ilmaantunut. Erityisesti pk-yritykset ovat kertoneet oikean osaamisen tavoittamisen suurimmaksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi.
Laura.fi sekä Laura Rekrytointijärjestelmä ovat Laura Rekrytointi Oy:n palveluita. Kuhalampi työskenteli aiemmin yrityksen alkuvuodesta 2019 lanseeraman Laura Osaajapankin tuotepäällikkönä.
Osaajapankin tarkoituksena on vastata rekrytointia vaivaavaan kohtaanto-ongelmaan. Kuhalampi kertoo, että osaajapankille on ollut kysyntää.
– Rekrytoijat ovat kaivanneet uusia tapoja osaavien työntekijöiden tavoittamiseen. Ennen tammikuista lanseerausta kysyimme asiakkailtamme, millaisen palvelun he kokivat tarpeelliseksi. Saimme paljon positiivista palautetta, mikä kannusti kehitystyössä eteenpäin.
“Vuoden loppuun mennessä tavoitteena on rikkoa 100 000 profiilin raja.”
Myös luvut tukevat Kuhalammen ajatuksia. Osaajapankin startti on ollut vauhdikas ja reilussa puolessa vuodessa profiilin oli luonut jo yli 60 000 työnhakijaa. Kuhalampi sanoo, että vuoden 2019 loppuun mennessä tavoitteena on rikkoa 100 000 profiilin raja.
– Suuri osaajaprofiilien määrä on houkutellut rekrytoijia. Heidän läsnäolonsa puolestaan houkuttelee uusia työnhakijoita profiilin luontiin. Olemme tällä hetkellä Suomen nopeimmin kasvava osaajapankki.
Osaajapankista löytyy osaajia talouspäälliköistä asiakaspalvelijoihin
Useilla aloilla LinkedInissä verkostoituminen on päivän sana ja sen kautta on saanut alkunsa moni onnistuneesti maaliin viety rekrytointi. Kuhalampi uskoo Osaajapankin profiilien olevan heterogeenisempiä.
– LinkedInistä löytyy lähinnä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Osaajapankin kautta on mahdollista rekrytoida niin talouspäällikkö kuin asiakaspalvelijakin. Vahvuutemme on ehdottomasti se, että osaajaprofiileja kertyy ympäri Suomea ja kaikille toimialoille.
Työnhakija voi luoda Osaajapankkiin oman profiilinsa ilmaiseksi. Toistaiseksi työntekijää etsiville yrityksille on tarjolla kaksi erilaista palvelua: osaajahaku ja alan osaajille kohdennettu viestintä.
Ensiksi mainitussa käydään läpi osaajia ja toimitetaan huolellisen karsinnan jälkeen viisi sopivinta profiilia rekrytoivalle yritykselle. Viestintäpalvelussa se tuottaa sähköpostiviestin, joka lähetetään rajatulle kohderyhmälle.
Jatkossa päätuotteena toimii kuitenkin malli, jossa rekrytoijat pääsevät itse etsimään osaajia suoraan Osaajapankista.
– Palvelu aukeaa kokonaisuudessaan rekrytoijille vielä tämän syksyn aikana. Sen jälkeen työnhakijat ja työtä tarjoavat tahot voivat kohdata myös ilman välikäsiä, Kuhalampi sanoo.
Osaajaprofiilien läpikäyntiä voi tehostaa tekoälyllä
Kuhalampi kertoo, että työn alla on ollut toinenkin projekti. Sen tarkoituksena on arvioida tekoälyn hyödyntämistä rekrytoinnin kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi.
Projektin aikana tekoälyä on opetettu ymmärtämään semanttisia asiayhteyksiä ansioluetteloista ja osaajaprofiileista koostuvalla datalla. Kuhalammen mukaan tulokset ovat lupaavia.
– Tulevaisuudessa tekoäly voi esimerkiksi käydä läpi järjestelmään syötetyn työpaikkailmoituksen ja etsiä Osaajapankista siihen sopivimmat hakijat, jotka se esittelee rekrytoijalle. Samalla tavoin työnhakija voi syöttää tietonsa Osaajapankkiin ja antaa tekoälyn ehdottaa hänelle sopivimmat avoimet työpaikat.
Teknologian hyödyntäminen helpottaisi rekrytoijien työtä erityisesti rekrytointiprosessin alkuvaiheessa, johon saattaa kuulua lukuisten ansioluetteloiden läpikäynti. Kuhalampi uskoo, että tekoälyn avulla on mahdollista tavoittaa osaajia, joita ihminen ei muuten löytäisi. Toisaalta myös ihminen voi löytää palvelusta sellaisia profiileja, jotka jäävät tekoälyltä huomaamatta. Kuhalampi onkin varma, että jatkossakin rekrytointiprosessin osana on hyvä olla myös ihminen.
“Vaatii teknologiatoimittajilta ja rekrytoijilta pelisilmää nähdä, mitkä osat rekrytointiprosessista kannattaa suorittaa tekoälyn avulla.”
– Työnhakija voi kokea tekoälyn jopa pelottavana. Vaatii teknologiatoimittajilta ja rekrytoijilta pelisilmää nähdä, mitkä osat rekrytointiprosessista kannattaa suorittaa tekoälyn avulla.
“Vaatii teknologiatoimittajilta ja rekrytoijilta pelisilmää nähdä, mitkä osat rekrytointiprosessista kannattaa suorittaa tekoälyn avulla.”
Tekoälyn hyödyntäminen työhakemusten käsittelyssä on herättänyt epäilyjä siitä, syrjivätkö algoritmit tiettyjä hakijoita. Kuhalampi muistuttaa, että algoritmit oppivat sen, mitä niille opetetaan.
– Olemme opettaneet tekoälyä osaamiseen ja koulutukseen perustuvalla datalla, joten vaikkapa ikä tai kansalaisuus eivät määrittele hakutulosta. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, ettei algoritmi ala suosia tiettyä ihmisryhmää, vaan tekijät tulevat esiin osaamisensa perusteella.
Kansainvälisen The Network-verkoston rohkaisevat kokemukset auttoivat Osaajapankin kehityksessä
Osaajapankin kehityksessä on auttanut myös yhteydenpito maailmanlaajuiseen The Network -rekrytointiverkostoon, jonka suomalainen edustaja Laura.fi on.
“CV-tietokanta on koko ajan yleistyvä tapa etsiä töitä.”
– Suomessa osaajatietokannat eivät ole olleet yhtä suosittu rekrytoinnin työväline kuin muualla maailmassa. Kansainvälisen verkostomme kautta olemme saaneet rohkaisevia esimerkkejä ja todenneet, että CV-tietokanta on koko ajan yleistyvä tapa etsiä töitä. Sen myötä oman palvelumme kehitystyötä on ollut helppo jatkaa.
Kuhalammen katse onkin jo tiukasti loppusyksyssä, jolloin rekrytoijat pääsevät itse käyttämään Osaajapankkia.
– Odotan innolla lokakuuta, jolloin asiakkaamme pääsevät itse testaamaan palveluamme. Uskon, että Osaajapankki tulee mahdollistamaan heille yhä useamman rekrytoinnin viemisen onnistuneesti maaliin.
Kirjoittaja: Suvi Lindström