Työhaastattelussa kysymykset voivat kuulostaa yksinkertaisilta, mutta tiukassa paikassa ja pienessä jännityksessä sormi menee helposti suuhun. Olennaista jokaisen kysymyksen kohdalla on miettiä, mitä oikeastaan kysytään ja missä tilanteessa. Tiedätkö sinä, mitkä ovat vahvuutesi?
Kun haastattelija työhaastattelussa utelee vahvuuksiasi, hän ei halua tietää, että olet hyvä valitsemaan leffoja tai käymään ostoksilla – elleivät ne ole työn kannalta olennaisia.
Haastattelija haluaa tietää, mitkä ovat niitä ominaisuuksiasi, vahvuuksiasi, joista on hyötyä hakemassasi työssä. Missä juuri tähän työhön liittyvässä asiassa sinä olet hyvä – vai oletko missään. Ja kirsikkana muffinin päällä: mitä hyötyä on juuri sinusta ja vahvuuksistasi.
Etsi osaamisaluettasi vastaavia työpaikkailmoituksia Laurasta ja vakuuta tulevat työnantajat haastattelussa alla olevien vinkkien avulla.
Helpot mokat ja hyvä vastaus
Esimerkki: Jos haet vaatekauppaan asiakaspalvelijaksi, ei välttämättä kannata kertoa, että olet hyvä historiassa ja maantieteessä – ellet osaa näppärästi liittää edellä mainittuja työantajan tarpeisiin. Mikäli et ole supliikki työnhakutaituri, voit kertoa esimerkiksi olevasi hyvä kuuntelija: Aiemmassa työssäsi olet saanut kehuja kuuntelutaidoistasi sekä asiakkailta että esimieheltä. Asiakasta kuuntelemalla haluat varmistaa positiivisen asiakaspalvelukokemuksen, ja siten vahvistat myös työnantajan hyvää mainetta.
Pistetään esimerkkivastaus vielä osiin, ja piirretään siitä kolmio. Ensimmäinen kolmion kulma: Olen hyvä kuuntelija. Toinen kulma: Olen saanut kuuntelutaidostani kehuja edellisessä työssä asiakkailta ja esimieheltä. Kolmas (ja kenties tärkein) kulma: Kuuntelutaitoni avulla pystyn olemaan parempi asiakaspalvelija, sillä kuuntelemalla asiakkaan toiveita, ymmärrän asiakasta paremmin ja voin palvella asiakasta tämän tarpeiden mukaan. Oletuksena on, että hyvä asiakaspalvelu voi parantaa työnantajan mainetta.
Kun haastattelija kysyy työnhakijan vahvuuksia, moni alkaa pohtia kysymystä liian laajasti. Olen ihan hyvä siinä ja siinä. Ja siinäkin. Erityisesti haastateltava, joka ei ole pohtinut kysymystä laisinkaan etukäteen, sortuu helposti lörpöttelyyn – tai jäätyy totaalisesti. Siksi ennen haastattelua on hyvä miettiä, missä sinä olet hyvä, mutta lisäksi on syytä kartoittaa, mitä taitoja tai ominaisuuksia työnantaja etsii? Mitä työssä olisi hyvä osata, ja mitä näistä asioista juuri sinä osaat? Vältä kuitenkin etukäteen ulkoa opeteltua litaniaa, jotta et kuulosta mekaaniselta!
Helppo moka tapahtuu myös, jos jätät vahvuutesi leijailemaan irrallisiksi. Kuka tahansa voi kertoa olevansa hyvä kuuntelija tai asiakaspalvelija, joten olennaista on perustella väitteensä; väitteen voi perustella esimerkiksi viittaamalla edellisessä työssä saatuun palautteeseen tai vaikkapa kokemukseen.
Kerro vastauksessasi myös, miten työnantaja hyötyy sinun vahvuuksistasi. Taitava työnhakija osaa asettua työantajan saappaisiin ja näkee syvemmän yhteyden oman toimintansa ja työantajan välillä. Esimerkissä työnhakija osoittaa ymmärtävänsä, että hänen oma toimintansa asiakaspalvelijana voi vaikuttaa työantajan maineeseen: hakija voi olla työnantajan mainetta parantava palanen. Siitä on monen työnantajan vaikea kieltäytyä.
Hyvää vastausta voi siis ajatella kolmiona: yhdessä kulmassa sinulla on vahvuutesi, toisessa perustelut ja viimeisessä yhdistät vahvuudet ja perustelut hakemaasi työhön ja työnantajaan – siihen millainen hyöty sinusta on työssä. Kolmio sulkeutuu. Olet selviytynyt vastauksesta erinomaisesti.
Kuvan lähde: Thirdman from Pexels
Psst! Meillä on laaja tarjonta avoimia työpaikkoja, käy vilkaisemassa ja löydä omasi!