Järjestötoiminnasta saatavat työelämätaidot

Usein opiskelija huomaa töitä hakiessaan, että nuoresta iästä johtuen työkokemusta ei ole vielä kertynyt riittävästi takeeksi omasta osaamisesta. Yksi tapa kasvattaa merkittävästi omia työelämätaitoja ja saada osaamiselleen todisteita on lähteä mukaan järjestötoimintaan opiskeluaikana. Järjestötoiminta antaa paljon, mutta vaatii vastineeksi oman vapaa-ajan uhraamista. Palkinnoksi saa kuitenkin paremmat työelämätaidot, mikä on oiva sijoitus tulevaisuuteen.

Karttuneet työelämätaidot ovat osoitus valmiudesta työelämään

Järjestötoiminta on muutakin kuin merkintä ansioluettelossa. Se on omien taitojen kehittämistä, kokemuksen kartuttamista ja verkostojen luomista. Uutta potentiaalia avoimeen työpaikkaan etsivälle rekrytoijalle järjestötoiminnassa mukanaolo on osoitus aktiivisuudesta ja käytännön kokemuksesta. Järjestötoimintakokemus voi siis olla se ratkaiseva osoitus siitä osaamisesta, jota haettavalta työntekijältä vaaditaan. Käydään seuraavaksi läpi muutamia esimerkkejä siitä, mitä taitoja järjestötoiminnassa on mahdollista kehittää työnhakua silmällä pitäen!

Vuorovaikutus ja viestintä

Järjestöissä, kuten missä tahansa muissakin organisaatioissa, korostuu ihmisten vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Ne ovat avainosaamisalueita nykypäivän työelämässä. Järjestötoiminnassa opit työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään yksilöiden erilaisia työskentelytapoja.

Johtaminen ja vastuu

Usein järjestötoiminta tuo mahdollisuuksia erikokoisten projektien läpiviemiseen ja niiden kautta oppimiseen. Oli sitten kyseessä pienempi tapahtuma tai pidempiaikainen projekti, antaa niiden läpivieminen paljon tietoa siitä, mitä käytännön ongelmia matkalla voi tulla vastaan ja toisaalta myös siitä, miten niitä ongelmia ratkaistaan. Mikäli projektien vetovastuusta on jo kokemusta, voi valmistautua esimerkiksi työnhaussa kertomaan, mitä erilaisista projekteista on jäänyt käteen. Totutusti virheistä oppii – jos olet niitä tehnyt, kerro mitä tapahtui ja reflektoi, mitä siitä opit!

Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen

Useimmissa järjestöissä toimiessa oppii, mitä tapahtumien ja kokousten järjestäminen on todellisuudessa ja mitä käytännössä tulee ottaa huomioon. Tästä on hyötyä monessakin mielessä: omaat taidot tilaisuuksien järjestämiseen ja säästyt yllätyksiltä, kun osaat ajatella laajemmin, mistä perusasioista tapahtumien järjestäminen koostuu.

Kokous – ja neuvottelutaidot

Kokoukset ja neuvottelut ovat osa järjestötoimintaa, ja ne valmistavat hyvin tulevaisuuden haasteisiin. Näistä taidoista ei ole koskaan haittaa. Kokemus kokouskäytännöistä ja oman mielipiteen esilletuomisesta ryhmässä ovat arvokasta valuuttaa, ja tekevät sinusta valmiimman kandidaatin haettavaan työhön. Toki neuvottelutaidoista voi olla hyötyä jo hakuvaiheessa työhaastattelussa, sekä erityisesti rekrytointiprosessin edetessä. Kokenut kokoustaja ja neuvottelija osaa pitää omia ja tarvittaessa myös toisten puolia.

Budjettien laatiminen (ja siinä pysyminen)

Suunnitelmallisuus ja budjetin laatiminen ovat taitoja, joita on vaikea osoittaa todeksi ilman käytännön kokemusta. Erinäisten hankintojen ja projektien kuluista tulee olla perillä, ettei lopussa odota yllätyksiä. Mikäli olet ollut vastuussa budjetoinnista ja rahankäytöstä, muista mainita se – siitä on varmasti hyötyä, koska se osoittaa vastuullisuutta.

CV – Miten tuoda oma järjestötoimintatausta ja osaaminen esille ansioluettelossa?

Hyväksi todettu tapa tuoda järjestötoimintatausta esille on luokitella ne ”Luottamustehtävät” osion alle. Pidempiaikaisen järjestötoiminnan voi myös hyvin laittaa työkokemukseksi, varsinkin jos kokee, ettei aiempaa työkokemusta ole riittävästi. Kerro, mitä vastuita sinulla tehtävässäsi oli ja reflektoi, mitä toiminnassa mukanaolosta jäi käteen. Älä jätä niitä rekrytoijan arvattavaksi, vaan tuo ne esille rohkeasti – rekrytoija osaa varmasti arvostaa tekemiesi tehtävien tuomaa ymmärrystä ja kokemusta.

Katso myös vinkkimme miten teet hyvän CV:n.