Moni on varmasti joskus pohtinut, millainen on hyvä työntekijä ja miten sitä voisi korostaa työnhaussa. Aicha Manai työskentelee Taloudellisessa tiedotustoimistossa (TAT) työelämän nuorisolähettiläänä ja on tutustunut nuorison työllisyystilanteeseen niin yritysten kuin nuortenkin näkökulmasta. Näkemystä ja neuvoja on kertynyt runsaasti. Lue Aichan vinkit, millainen on hyvä työntekijä työnantajan näkökulmasta ja miten työnhakijat voivat erottua joukosta.
Hyvä työntekijä työnantajan näkökulmasta
”Usein nuoret yleistetään yhdeksi ryhmäksi. Eihän esimerkiksi kaikista 40-vuotiaista ajatella heidän olevan samanlaisia.”
Aichan mukaan yleinen harhakäsitys on, että työnhaku olisi nuorille helpompaa kuin muille, eikä siksi ole mitään syytä helpottaa sitä entisestään. Asenteet ovat kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa.
”Yrityksiä kierrellessäni on selvinnyt, että esimerkiksi nuorten intoa, IT-osaamista ja kielitaitoa arvostetaan. Yrittäjien mukaan joidenkin nuorten pitäisi kuitenkin harjoitella työelämätaitoja enemmän.” Yksi tapa kerryttää työelämätaitoja ja saada osaamiselleen todisteita on lähteä mukaan esimerkiksi järjestötoimintaan opiskeluaikana.
Työntekijöiltä kaivataan etenkin ajanhallintaa, vuorovaikutustaitoja ja joustavuutta. Aichan mukaan työnantajien pitäisi muistaa kertoa selvästi, mitä he arvostavat ja millainen on hyvä työntekijä heidän mielestään.
”Hyvän työntekijän neljä tärkeintä ominaisuutta ovat oikea asenne, oma-aloitteisuus, vuorovaikutustaidot sekä valmius oppia uutta. Koko työyhteisö pitää muistaa ottaa huomioon, eikä hyvä työntekijä halveksi mitään töitä. Niin sanottuja hanttihommia tehneitä arvostetaan yrityksissä, sillä heillä on oikeanlainen asenne työntekoon.”
Persoonallinen työnhakija pärjää
Aicha neuvoo työnhakijoita tekemään jokaista työpaikkaa varten oman hakemuksen. Muuten hakemus on helposti täynnä latteuksia ja siitä huomaa, että sillä on haettu moneen eri paikkaan.
Aicha kannustaa tuomaan hakemuksessa oman persoonan rohkeasti esiin. Loistava tapa jäädä mieleen on videohakemus.
”Työnhakijat eivät hyödynnä videohakemuksia tarpeeksi. Nyt sillä vielä erottuu joukosta. Uskon, että pian jo suurella osalla on video-CV tai -hakemus. Silloin työnhakijoiden pitää taas keksiä jotain uutta ollakseen omaperäisiä.”
Jos työkokemusta on vähän tai ei ollenkaan, kannattaa työnhaussa hyödyntää kaikki mahdollinen, millä voi jäädä työnantajan mieleen.
”Harrastukset voivat olla merkki ryhmätyötaidoista, ja suuri perhe opettaa joustavuutta.”
Ei ole yhtä oikeaa urapolkua
Aicha neuvoo olemaan avarakatseinen työnhaussa.
”Älä ajattele, ettei jotain työtä kannata tehdä. Kaikesta on hyötyä, ja kaikki työ tulisi tehdä kunnolla.”
Aichakin ehti tehdä monenlaisia töitä ennen päätymistään nuorisolähettilääksi. Ensimmäinen työpaikka löytyi äidin omistamasta yrityksestä siivoojana. Myöhemmin Aicha pääsi tutun kautta arabian ja ranskan kielten tulkiksi. Lisäksi hän on työskennellyt vakuutusyhtiössä ja kaupassa sekä tehnyt vapaaehtoistyötä nuorisotalolla.
Kevättalvella 2012 valmistuminen kauppatieteiden maisteriksi Hankenilta alkoi lähestyä, ja Aicha ryhtyi etsimään oman alansa töitä. Niitä ei kuitenkaan löytynyt. Aikaisemmat työnsä hän oli aina saanut tuttujen kautta. Hän tajusi, ettei tiennyt mitään työnhausta.
”CV:ni oli kolme sivua pitkä. Kuvitteletko, että kukaan jaksaa lukea tuon, kysyi eräs kaverini ansioluetteloni nähtyään. Aloin miettiä, onko muillakin samankaltaisia ongelmia.” Hyvän CV:n laatimiseen toimivat mm. nämä 9 vinkkiä.
Viimein Aichaa onnisti työnhaussa. Ensin hän sai töitä Siemensiltä sopimusneuvottelijana. Muutaman viikon työnteon jälkeen TATista soitettiin, että Aicha oli saanut hakemansa nuorisolähettilään paikan. Se oli täysosuma Aichalle, joka oli tehnyt gradunsakin työnhausta.
”Olen oppinut, että tärkeintä työnhaussa on sinnikkyys. Ennen kuin sain nuorisolähettilään paikan, olin lähettänyt arviolta 300 hakemusta ja käynyt yhdeksässä työhaastattelussa. Ei siis kannata masentua, vaikka ei heti tärppäisi. Nyt olen päässyt unelmatyöhöni.”
Artikkelikuvan lähde: George Milton from Pexels