”Olen aivan varma, että vapaaehtoistoiminta edistää oikean työn saamista”, sanoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) järjestöjohtaja Marita Salo. Työn lisäksi SPR tarjoaa kattavan koulutuksen siihen, mitä vapaaehtoinen haluaa tehdä. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisella voi siis kerryttää sekä työkokemusta että koulutusta tulevaisuuden varalle.
Joskus opiskelijalle kolahtaa kylmä totuus vasten kasvoja opintojen päättyessä: Omalla alalla ei olekaan töitä tarjolla. Harva tajuaa, että kotona pötköttämisen sijaan voi työnhaun ohella tehdä jotain merkityksellistä. ”Ai että palkatta töihin?” moni varmaan miettii. Palkan sijaan vapaaehtoistoiminta antaa kuitenkin rahanarvoista kokemusta ja koulutusta, joita koulunpenkiltä ei jää käteen.
”Suomen Punaisella Ristillä on todella monipuolinen tarjonta vapaaehtoishommia. Jos itselle sopivaa toimintaa ei valmiista vaihtoehdoista löydy, voidaan yhdessä miettiä, miten kukin voi omalla osaamisellaan olla avuksi”, Marita Salo vinkkaa.
Nykyään vapaaehtoistoimintaa tehdään enenevissä määrin projektiluontoisesti. Esimerkiksi kuukauden mittaisessa hyväntekeväisyysprojektissa avustaminen on jo oiva meriitti, jonka voi merkata CV:hen. Salon mukaan nuoret pyytävät usein todistuksen tekemästään työstä, jolloin vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on virallisestikin yhtä merkittävä työkokemus, kuin mikä tahansa muu. Salo myös huomauttaa, että SPR:ltä saatu koulutus kannattaa mainita papereissa, sillä sekin on merkki osaamisesta.
Salon mielestä olisi virheellistä määrittää vapaaehtoistyö amatöörin ja palkkatyö ammattilaisten työksi. Esimerkiksi SPR:n terveyspisteillä kaivataan vapaaehtoisiksi nimenomaan terveydenhuollon ammattilaisia. Myös viestintätehtävissä vaaditaan usein ammattitaitoa. Palkkatyöstä se kuitenkin eroaa etenkin työajoissa. Vapaaehtoistoiminnassa kun saa itse päättää työpanoksensa: Hommiin voi ryhtyä vain muutamaksi tunniksi tai vaihtoehtoisesti sitoutua esimerkiksi ystävätoimintaan useaksi vuodeksi.
”Etenkin nuorille vapaaehtoistoiminta on mainio väylä varsinaiseen työelämään ja työkokemuksen kartuttamiseen. Jo työelämään tottunut voi taas vapaaehtoistoiminnan avulla kartoittaa, kiinnostaisiko jokin muu ala nykyistä enemmän. Tiedän henkilöitä, jotka ovat kokeilleet vapaaehtoisena aivan uutta alaa ja päätyneet sen jälkeen alanvaihtajiksi”, Salo kuvailee.
Salon mielestä vapaaehtoistoiminta edistää varmasti työllistymismahdollisuuksia. Hän paljastaa, että monet vapaaehtoistoiminnassa aktiivisesti mukana olleet ovat työllistyneet myöhemmin SPR:n palkkalistoille. Muutkin järjestöt merkkaavat usein työpaikkailmoituksiinsa, että hakijalla on oltava kokemusta järjestötoiminnasta. Tällöin vapaaehtoistyö ansioluettelossa on korvaamaton apu paikkaa hakiessa.
Työnantajat eivät yleisestikään katso pahalla työnhakijaa, joka on osallistunut vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyötä tehneestä työnhakijasta syntyy väistämättä reipas ja aktiivinen mielikuva. Kahden yhtä pätevän henkilön taistellessa samasta työpaikasta vapaaehtoistyö voi helposti olla ratkaiseva tekijä.
Tutustu Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan muotoihin.
Kuva: SPR, Laura Kotila
![](/rekrytointi/wp-content/uploads/2023/11/kymen-sanomat_23px.png"){kind=small}
