Yrittäjyyden suosio uravaihtoehtona on lisännyt paljon suosiotaan nuorten keskuudessa. Valitettavaa vain on, että yrittäjyyteen kouluttautumiseen on vähän hyviä mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Osuuskunta voisi olla toimiva keino saada yrittäjyys helposti mukaan opiskelijoiden elämään.
Useissa kouluissa ja oppilaitoksissa on kasvavassa määrin yrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Paras esimerkki lienee Jyväskylän AMK:n Tiimiakatemia. Tiimiakatemiassa pystytetään osuuskuntamuotoisia yrityksiä koko amk-opiskelun kestäväksi ajaksi ja nämä oikeat osuuskunnat ovat menestyneet poikkeuksetta hyvin ja luoneet hyvän pohjan monen yrittäjyydelle. Useimmiten oppilaitoksissa tehdään ns. harjoitusyritys, jonka olemassaolo kestää vajaan vuoden. Sinä aikana oppii valitettavan vähän oikeasta yrittämisestä.
Tässä artikkelissa on mietintäni tulos, jonka voisi ottaa käyttöön missä tahansa oppilaitoksessa. Jos tätä mallia oikein oivaltaen kopioidaan, niin se todennäköisesti luo Suomeen paljon menestyvää yritystoimintaa, ja se vielä tukee paikallisten yritysten kasvua
Miten sitten toimia? Otetaan vaikka lukio esimerkiksi. Lukiolaiset voivat perustaa oikean osuuskuntamuotoisen yrityksen, joka vuokraa oppilaitaan tekemään paikallisissa yrityksissä sellaisia töitä, joita lukiolaiset osaavat tehdä ja joita lähiseudun yrityksissä on luultavasti tarjolla.
Osuuskunta on helppo perustaa
Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan muutama aktiivinen perustajajäsen, säännöt, perustamisasiakirja ja muutama muu byrokratian vaatima toimenpide. Jokaisen jäsenen pitää maksaa osuuskuntamaksu. Tällaisessa osuuskunnassa maksu voisi olla vaikka vain 20 euroa, ja se voitaisiin myös sopia perittäväksi ensimmäisestä palkasta. Perustamisen hoitamiseen ei tuhraudu paljoa aikaa. Perustamisen voi tehdä vaikka oppilaskunta.
Osuuskunnan hallitukseen voidaan valita vaikka 5–6 aktiivista ja yrittäjähenkistä oppilasta, joista joku toimii puheenjohtajana, toinen markkinointivastaavana, kolmas ylläpitää osuuskunnan nettisivua, neljäs hoitaa talousasiat ja ainakin yksi on aktiivinen myyjä.
Osuuskunnan hallitus voi kartoittaa nopeasti, minkälaista osaamista oppilaiden joukosta löytyy ja lähteä sitten ottamaan yhteyttä yrityksiin ja tarjoamaan edullista työvoimaa paikallisille yrityksille: nettisivujen päivitystä, inventaarioapua, mikrotukea, lumityöapua, pakkausapua ja varastotyöhön apua. Lastentarhoille voisi tarjota pukemispalveluja ja lähikaupalle vaikkapa varakassanhoitajapalvelun ruuhkatunneille/sairastapauksien varalle.
Kotitalouksille taas voidaan tarjota esimerkiksi junioreille matematiikan tai kielten tukiopetusta, lastenvahtimista, koirien ulkoiluttamista, isovanhempien kauppa-asioiden hoitoa, ikkunanpesua ja mikrotukea. Työtarjontalistan saa nopeasti monipuoliseksi ja työn tarjoajia houkuttelevaksi. Työtä voidaan tarjota vaikkapa 20–25 euron nettotuntihinnalla, jonka osuuskunta laskuttaa työn teettäjältä.
Osuuskunta laskuttaa asiakkailta luonnollisesti myös arvonlisäveron, eli toimii aivan samoin kuin kaikki muutkin palveluyritykset.
Kun osuuskunnan jäsen on tehnyt tilatun työn, pyydetään työn teettäjältä palaute ja jos se on hyvää, pyydetään teettäjääkin levittämään sanaa, että koulustamme löytyy aktiivista ja innokasta porukkaa tekemään erilaisia aputöitä. Näin puskaradio alkaa markkinoida osuuskunnan palveluja ja töitä alkaa tippua kasvavaan tahtiin. Aktiivista myyntiä ja markkinointia ei kuitenkaan saa koskaan unohtaa!
Tuosta osuuskunnan laskuttamasta 20 eurosta maksetaan sitten työn tekijälle 10 euron tuntipalkka ja sillä toisella kympillä maksetaan lakisääteiset palkan sivukulut ja osuuskunnan muita kuluja, esimerkiksi kuluja, joita tulee www-sivujen, kirjanpidon, palkanmaksun, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen hoitamisesta. Erityisesti hyvää ammattitaitoa vaativat taloushallinnon tehtävät kannattaa antaa aina paikallisen pienen tilitoimiston tehtäväksi.
Osuuskuntamuotoisesti organisoitu yritys on yrittäjyyskasvatuksessa toimiva, koska se mahdollistaa hyvin sen, että työntarjoajien on helppo ottaa lyhytaikaisia työntekijöitä. Työntekijän kannalta jokainen työ on lisäansiota ja nykyisin osuuskunnassa tehty työ ei juuri huononna työttömyysturvaa (jonka merkitys tietysti lukiolaiselle tai ammattikoulussa opiskelevalle on aika vähämerkityksinen). Työntekijän kannalta osuuskunnassa voi päästä tekemään hyvin erilaisia töitä, jolloin oppii tuntemaan omat vahvuutensa ja sen mikä motivoi eniten. Jokaisesta työstä voi laittaa myös merkinnän CV:hen, jolloin myöhemmät työnsaantimahdollisuudet paranevat.
Jos sattuisi käymään niin onnettomasti, ettei pääse kirjoitusten jälkeen heti opiskelemaan, niin osuuskunnan avulla voi helposti saada pitempiaikaisiakin keikkatöitä, kun siihen on tällaisessa tilanteessa mahdollisuutta. ”Välivuodesta” saa siis osuuskunnan avulla enemmän irti.
Osuuskunta kasvaa ja kehittyy
Kun tilikausi (= vuosi), on kulunut, tehdään osuuskunnan virallinen tilinpäätös ja se vahvistetaan osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan ylijäämää, voittoa, voidaan käyttää antamalla vaikka stipendejä osuuskunnan ahkerimmille jäsenille tai sellaisille oppilaille, jotka taloudellisesti eniten tarvitsevat tukea. Näin toimimalla osuuskunta saa sympatiaa, hyvää yrityskuvaa ja enemmän työtilauksia.
Kun tällainen osuuskunta on toiminut ensimmäisen vuoden, se on saanut todennäköisesti yllättävän paljon laskutusta aikaan. Sitten on varmistettava toiminnan jatkuvuus. Osuuskunnan kokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään ylijäämän, voiton, käytöstä sekä valitaan seuraavan tilikauden hallitus. Siihen kannattaa valita 1–2 jäsentä vanhasta hallituksesta jatkuvuuden ja asiakassuhteiden vaalimisen vuoksi. Pääjoukko hallitukseen valitaan esimerkiksi toisen vuoden lukiolaisista ja mukaan voidaan ottaa myös yksi uusi lukiolainen, joka lähtee opettelemaan osuuskunnan hallinnointia ja on todennäköisesti seuraavan tilikauden aikana hallituksen puheenjohtaja.
Tällaisella toimintamallilla osuuskunnan toimintaan saadaan pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta ja paikalliset työnantajat tottuvat käyttämään osuuskunnan palveluja vuodesta toiseen. Toinen ja kolmas tilikausi sujuu jo rutiinilla ja osuuskunnalla voi olla jo hyvinkin vakiintuneita asiakassuhteita, eli moni pienyritys työllistää säännöllisesti muutamia nuoria erilaisia tehtäviin. Osuuskunnan nuoret ovat todennäköisesti jopa luoneet yrityksiin uusia palvelumalleja ja luoneet ideoillaan yrityksen kasvulle pohjaa. Koko paikkakunta on aktivoitunut nuorten työpanoksen seurauksena.
Muutaman vuoden päästä osuuskunnat voivat menestyä jo niin hyvin, että tilikauden päättymistä voidaan juhlia vaikka mukavalla reissulla. Hyvin moni on oppinut tekemään siinä sivussa oikeata työtä, saamaan työnantajat tyytyväiseksi tekemisellään, ansainneet taskurahaa ja oppineet, ettei raha kasva puussa, vaan se on aina tavalla tai toisella ansaittava. Siinä sivussa syntyy myös oikea näkemys, mitä kuluja yritystoiminnassa on ja miten vain osa laskutetusta summasta voidaan maksaa palkkana.
Useissa oppilaitoksissa toimii jo nyt pienimuotoisia osuuskuntia. Ne ovat usein syntyneet jonkin yksittäisen alan opiskelijoiden kaveriporukoissa ja useimmiten edustavat siis vain jotain kapeaa osaamisaluetta ja työllistävät aktiivisimpia oppilaita. Jos osuuskuntaan otetaan kattavasti erilaista osaamista omaavia opiskelijoita koko oppilaitoksesta, voidaan tarjota yrityksille monipuolista palvelua ja saada projekteja, joissa työllistyy vaikkapa johonkin viikonlopputapahtumaan kymmeniäkin oppilaita. Näin jokaiseen iskostuu yrittäjähenkeä ja kun osuuskuntatoiminnan jälkeen lähtee etsimään ensimmäistä varsinaista työpaikkaa, tuo osuuskunnassa tehty työ (keikoilla ja hallinnossa) näyttää tosi hyvältä nuoren hakijan CV:ssä. Työnantajan silmissä osuuskunnassa toimimisen viesti on pelkästään positiivinen: ”Ilmiselvästi reipas ja aikaansaava nuorukainen – tämä ainakin halutaan haastatella.”
Eikun vaan nyt toimeksi siitä! Opiskelukavereita kasaan ja osuuskuntaa ideoimaan!
Hannu Solanne
PS. Työosuuskunnan perustamisesta löytyy helppoja ohjeita, esimerkiksi:
Suomen Yrittäjät Ry:n sivuilta ja Patentti ja rekisterihallituksen sivuilta