Tarina hakijakokemuksesta

Tämä on tarina hakijakokemuksesta.

Aija on pk-seudulla asuva hieman päälle 30-vuotias KTM, joka huomasi sattumalta netistä häntä kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Työnantaja oli varsin tunnettu yritys, jolla on erittäin dynaaminen imago markkinointipiireissä. Työtehtävä vaikutti mielenkiintoiselta. Aijalla oli tehtävään soveltuva kaupallinen tutkinto ja useiden vuosien työkokemus vastaavan tyyppiseltä alalta.

Niinpä Aija soitti ilmoituksessa mainittuun numeroon, kyseli lisää tehtävästä ja kertoi itsestään. Kiinnostus tuntui olevan molemminpuolista. Keskustelun päättyessä Aija vakuuttui, että tuossa on hänen tuleva työpaikkansa ja rustasi saman tien hakemuksen.

Kului vain muutama päivä ja Aija kutsuttiin työhaastatteluun. Työpaikalla piti keksiä sopiva selitys poissaololle, hiukset ojennukseen, parempaa päälle, kynnet kuntoon jne. Haastattelu meni Aijan mielestä hyvin ja jo seuraavalla viikolla hänen kanssaan sovittiin uusi aika toiselle haastattelukierrokselle. Hienoa!

Taas samat valmistelevat toimenpiteet ennen toista haastattelua. Tilaisuudessa oli nyt läsnä myös rekrytoiva esimies. Kaikki tuntui menevän todella hyvin ja Aijalle kerrottiin, että tällä toisella kierroksella on mukana enää vain muutama hakija. Tältä kierrokselta jatkoon pääsevät kutsutaan vielä testattaviksi.

Kun puhelin sitten soi vielä samalla viikolla ja Aija kutsuttiin testiin, tilanne alkoi näyttää todella hyvältä. Testeistä on tietysti vaikea sanoa mitään varmaa, mutta Aijan mielestä nekin sujuivat ihan hyvin. Ainakaan missään kohtaa ei hänen mielestään tullut esiin sellaisia asioita, jotka olisivat jollain tapaa mietityttäneet häntä jälkikäteen. Kaikki oli siis OK.

Odottavan aika on pitkä ja kun firmasta ei viikkoon kuulunut mitään, Aija yritti soittaa haastattelussa mukana olleelle esimiehelle. Ei tavoittanut. Jätti vastaajaan soittopyynnön. Kukaan ei soittanut takaisin. Aija lähetti tälle sähköpostia. Ei saanut koskaan minkäänlaista vastausta. Yhteydenotot hävisivät kuin mustaan aukkoon. Aijaa harmitti.

Muutaman kuukauden kuluttua Aija huomasi nimitysuutisissa saman tutun firman, sekä nimityksen juuri siihen tehtävään, jota hän itse oli hakenut. Siinä vaiheessa kyseinen työnantaja joutui Aijan ns. mustalle listalle ja hän on myös muistanut mainita kokemastaan kohtelusta ”yhdelle sun toiselle” sosiaalisessa mediassa. Ja kontaktejahan Aijalla riittää.

Toki Aija ymmärsi, että vain yksi henkilö saa paikan ja muut joutuvat pettymään. Hän oli kuitenkin käyttänyt paljon aikaa sekä nähnyt vaivaa haastatteluihin valmistautuessaan ja olisi odottanut vähintäänkin ystävällistä ilmoitusta, että valinta ei tällä kertaa kohdistunut Aijaan.

Vaikenemalla kyseinen yritys loi varsin tehokkaasti yrityskuvaa. Jos tämä yritys tulee jossakin vaiheessa Aijan eteen hänen koko työuransa aikana, se on synonyymi sanalle #¤%&/()=*!. Varsin moni hänen tuttunsa oppi saman somessa.

Ikävintä tässä tarinassa on, että se on totta. Vain Aijan nimi on muutettu.

Työnantaja, lue täältä miten pystyt vaikuttamaan rekrytointiviestintään positiivisesti.