Suomalaisen nettirekrytoinnin haastekohdat

businessman_1920_3

Rekrytoidessa hyvä hakijaviestintä voi olla vaikeaa. Mitä kerron ja missä vaiheessa? Kenelle ja missä järjestyksessä? Miten sanoitan huonot uutiset? Työnhakijoiden palautteen perusteella parantaminen on kuitenkin helppoa: kertokaa edes joskus jotain – jotenkin!

Tämä asia nousi esiin, kun kysyimme marraskuussa urasivustolla käyneiltä työnhakijoilta mielipiteitä suomalaisesta nettityönhausta. Käytämme tuloksia LAURA Rekrytointi Oy:n sähköisen rekrytoinnin asiantuntijuuden ja ymmärryksen laajentamiseen ja tuotteidemme LAURA™:n ja Rekrytointi.comin kehittämiseen. Vastaajia tutkimuksessa oli noin 350.

Alla avainpoimintoja nettirekrytoinnin haastekohdista vinkiksi ja työn tueksi kaikille rekrytoijille. Vastaajat ovat kaiken ikäisiä, lähinnä suomalaisia eri puolilta maata.

Hakijaviestintä

Työnhaku on kovaa puuhaa, joka ajoittuu usein yhteen elämän muidenkin murroskohtien kanssa. Moni työnhakija kokee olevansa yksin. Kun omaa panostusta ei palkita edes ”ei kiitos” –viestillä, niin ottaahan se päähän.

Tämä vastaus tiivistää hyvin 77 vastaajan tuntemukset, joita he olivat avoimilla kommenteillaan kuvanneet:

”…menee paljon aikaa ja energiaa, ainakin jos oikeasti panostat hakemuksen tekemiseen ja haluat räätälöidä hakemuksen tapauskohtaisesti. Olisi siinä tapauksessa hienoa tai oikeastaan ihan peruskohteliasta työnantajan puolelta vastata näihin hakemuksiin… kaikilta työnantajilta ei tule minkäänlaista viestiä; ei hakemuksesta, valinnasta ja valintaperusteista… Törkeintä on kun ei tule mitään viestiä missään vaiheessa. Henkilökohtaista tietoa on hakemuksessa ja CV:ssä paljon luettavissa, mutta kuka olikaan vastaanottaja….???

Olen joskus itsekin rekrytoidessani mokannut kunnollisen viestinnän. Vastauksia lukiessani hävetti ihan kunnolla.

Työpaikkailmoitus ja valintakriteerit

Selvän ykkösen takaa nostan pari muuta vahvasti esille tullutta kehityskohdetta. Lisätieto tehtävään, yritykseen, valintakriteereihin ja haun etenemiseen liittyen on hakijoille selvästi todella arvokasta. Kriteereistä halutaan tietää sekä etukäteen että valinnan jälkeen. Rehellinen palaute siitä miksei tullut valituksi on myös oivallinen mahdollisuus kehittyä ja peilata tilannettaan.

Työpaikkailmoituksissa olisi voitu kertoa toimenkuva selkeämmin, ettei haastattelutilanteessa tule yllätyksenä se mitä työ sisältää… Plussaa siitä, jos kerrotaan perusteluja sille miksi kyseinen henkilö on valittu, jotta voi itse arvioida omaa työnhakuaan…

Hakemisen helppous ja vaikeus

Suurin osa joutuu hakemaan moneen eri tehtävään, joskus satoihinkin ennen kuin toivottavasti tärppää. Tällöin samojen tietojen näpyttely tuntuu rankalta, vaikka räätälöidyn hakemuksen merkityksen ymmärtäisikin.

Varsinkin saman firman sisällä on hyödyllistä pystyä käyttämään aiempien hakemuksien tietoja. Eri firmojen välillä harvemmin pystyy, työtehtävien profiili voi olla niin erilainen… Sen vuoksi säilön itselleni, … ettei tarvitse aina aloittaa nollasta.”

Kaikki edellä mainitut tiivistyvät yhteen termiin ”hakijakokemus”. Katso oppaastamme viisi vinkkiä, joilla voit myötävaikuttaa positiiviseen työnhakijakokemukseen rekrytoinnissa.

Pyysimme hakijoita myös laittamaan tärkeysjärjestykseen viisi eri kriteeriä, jonka perusteella he etsivät tietoa kiinnostavista työpaikoista. Järjestys:

  1. Työpaikan sijainti (47%)
  2. Työtehtävän vaatima osaaminen (24%)
  3. Työsuhteen tyyppi (15%)
  4. Työtehtävän taso (10%)
  5. Työnantajan toimiala (5+%)

Näistä ja tutkimuksen muusta annista saa vapaasti kysyä ja jatkaa keskustelua kanssamme!

Lisätietoja: Pekka Miettinen p.0504606660 / etunimi.sukunimi@rekrytointi.com


Pekka Miettinen
Pekka Miettinen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *