Hakijakokemuksen mittaus auttaa johtamaan rekrytointeja tiedolla

Hakijakokemuksen mittaus auttaa johtamaan rekrytointeja tiedolla

Marko Siren Ajankohtaista

Mikä rekrytoinnissa toimii hyvin? Entä mitä rekrytointiprosessissa kannattaisi parantaa? Kohtaavatko hakijoiden odotukset ja todellisuus keskenään? Hakijakokemuksen mittaus antaa vastaukset näihin kysymyksiin. Hakijakokemus, työnantajakuva ja rekrytointien hoitaminen onnistuvat tiedon avulla, ja työnhakijat ovat parhaita tietolähteitä.

Rekrytointi on vuoropuhelua, johon työnhakijat lähtevät tyypillisesti mukaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen huomattuaan. Tyypillisesti rekrytointi tavoittaa useamman hakijan, joista lopulta vain yksi tulee valituksi tehtävään. Valittu hakija on varmasti melko tyytyväinen rekrytoinnin lopputulokseen. Valinnan jälkeen huomio keskittyy helposti työsuhteen aloittamisen käytännön järjestelyihin. Työsopimuksen valmistelu, työvälineiden valmistelu, työpisteeseen tutustuminen, uusille työkavereille esittäytyminen ja muu perehdytyksen suunnittelu kääntävät huomion helposti siihen, että valittu työnhakija pääsisi aloittamaan uuden tehtävänsä mahdollisimman sujuvasti.

Entä kaikki muut hakijat? Oletko koskaan kysynyt, miten rekrytointiprosessi hoidettiin hylättyjen hakijoiden mielestä? Miten he kokivat tulleensa kohdelluiksi rekrytointiprosessin aikana? Kokivatko he saaneensa riittävästi tietoa rekrytoinnin etenemisestä? Saatettiinko rekrytointiprosessi luontevasti päätökseen kaikkien hakijoiden näkökulmasta?

Miksi hyvä hakijakokemus on tärkeää?

Jokainen hakija on tärkeä. Hylättyjen hakijoiden joukossa voi olla kovia tekijöitä muihin avoinna oleviin tehtäviin nyt tai tulevaisuudessa. Hyvin hoidettu rekrytointiprosessi ottaa huomioon kaikki hakijat, ei pelkästään tehtävään valittua. Kielteinen valintapäätös ei tarkoita, etteikö rekrytointiprosessin hoitamisesta voitaisi jättää myönteistä kokemusta myös hylätyille hakijoille. Eikö olekin mahtavaa, jos hopeasijalle jäänyt hyvä hakija on mukana seuraavassakin rekrytoinnissa?

Hyvä hakijakokemus rohkaisee puhumaan työnantajan puolesta ja olemaan mukana myös tulevissa rekrytoinnissa. Huono kokemus voi puolestaan johtaa siihen, että loistavakaan hakija ei enää ole kiinnostunut työnantajasta, jolloin joku muu työnantaja saa hänen osaamisensa. Huonosti hoidetusta rekrytoinnista kerrotaan helposti myös kavereille ja jopa julkisesti sosiaalisessa mediassa.

Kenelläkään työnantajalla ei ole varaa menettää loistavia hakijoita. Siksi rekrytoinnin hoitaminen tyylikkäästi ja hakijakokemuksen mittaus on äärimmäisen tärkeää.

Miten varmistaa hyvä hakijakokemus?

Hyvän hakijakokemuksen tuottamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä. Hakijakokemuksen mittaus tuottaa tietoa, mihin asioihin rekrytoinnissa kannattaa erityisesti panostaa. Hyvän hakijakokemuksen luominen kannattaa aloittaa perusasioista.

Luomalla hakijoille realistiset odotukset avoimesta tehtävästä ja työnteosta voidaan varmistaa, ettei hakijoille synny tarpeettomia shokkeja esimerkiksi haastatteluissa ja perehdytysvaiheessa. Odotusten pitäminen realistisina ei tarkoita, etteikö ilmoituksesta voisi tehdä houkuttelevaa ja markkinoivaa. Hyvä ensivaikutelma kannattaa luoda alusta alkaen, sillä työpaikkailmoitus toimii usein ensimmäisenä ikkunana, josta työnhakija kurkistaa työnantajan työarkeen.

Helppo ja tarkoituksenmukainen työnhaku toimii. Yleensä työnhakumoodissa olevat hakijat tutustuvat samanaikaisesti useisiin työmahdollisuuksiin, jolloin suoraviivainen navigointi ja helppo työnhaku erottuvat edukseen. Hakijan kierrättäminen lukuisten linkkien kautta tai navigointi massiivisella urasivustolla voivat vastaavasti katkaista rekrytoinnin suoraviivaisuuden.

Ripeä eteneminen rekrytointiprosessissa on rekrytoinnin onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Jos prosessissa kestää, toinen työnantaja voi ehtiä nappaamaan hyvän osaajan suoraan edestä! Riittävä hakijaviestintä rekrytoinnin aikana luo myös vankkaa pohjaa hyvälle hakijakokemukselle. Esimerkiksi väliaikatietojen kertomisella viestitään, että hakijoista huolehditaan ja heitä kunnioitetaan. Sekin on hakijalle rohkaiseva väliaikatieto, että hakemus on otettu käsittelyyn. Tällaisten väliaikatietojen välittämiseen voi hyödyntää hyvin myös automatiikkaa.

Rekrytointiprosessin johdonmukaisuus sekä hyvä valmistautuminen haastatteluihin ja rekrytoinnin vuoropuhelutilanteisiin luovat myös vakautta hakijakokemukselle. Kunnioittava ja helposti lähestyttävä tyyli työpaikkailmoituksessa ja viestinnässä auttaa pitämään työnhakijat myönteiseisti mukana alusta loppuun.

Hakijakokemuksen mittaus onnistuu rekrytointijärjestelmän avulla

Hakijakokemuksen mittaus onnistuu näppärästi LAURA™-rekrytointijärjestelmän avulla, kun mittauksen voi integroida saumattomaksi osaksi rekrytointiprosessia. Palautekyselyn voi lähettää luontevasti rekrytoinnin päätteeksi tai vaikkapa vaiheistetusti rekrytoinnin aikana. Esimerkiksi haastattelussa käyneiltä hakijoilta voi kysyä palautetta tuoreeltaan haastattelun jälkeen.

Valmiiden mittarien ansiosta palautekyselyjen tekeminen on helppoa. Kysymyksiä ei tarvitse keksiä itse, vaan riittää, että seurattavat mittarit poimitaan valmiista valikoimasta. Yleisillä hakijakokemuksen mittareilla voi kartoittaa esimerkiksi, miten rekrytointiprosessin hoitaminen yleisesti ottaen sujui, oliko viestintä riittävää, mikä mikä hoidettiin hyvin, mikä voitaisiin hoitaa vieläkin paremmin jne. Yleisten hakijakokemuksen mittarien lisäksi valikoimassa on mittareita toki moneen muuhunkin lähtöön.

Mielikuviin ja odotuksiin kohdistuvilla mittareilla voi mitata esimerkiksi hakijoiden mielikuvia ennen työnhakua ja sen jälkeen sekä olisivatko hakijat kokemuksensa perusteella halukkaita olemaan mukana vastaavassa rekrytoinnissa jatkossakin. Rekrytointi-ilmoitukseen ja hakemuksen lähettämiseen kohdistuvilla mittareilla voi puolestaan tutkia rekrytoinnin alkuvaiheen sujumista kuten sitä, koettiinko tehtävänkuvaus riittävän informatiiviseksi, kokiko hakija pystyneensä kertomaan kaiken olennaisen hakemuslomakkeen välityksellä jne. Vastaavasti haastattelun, videohaastattelun ja henkilöarvioinnin sujumista pääsee tutkimaan näitä varten tarkoitetuilla mittareilla. 

Kyselyt on myös helppo automatisoida osaksi rekrytoinnin aikana tapahtuvaa hakijaviestintää! Myös GDPR on myös valmiiksi huomioituna, kun kyselyitä ei tarvitse hoitaa ulkoisella kyselytyökalulla.


Katso myös tallenne webinaaristamme: Miten mitata hakijakokemusta rekrytoinneissa? LAURA™ tuotepäällikkö Marko Sirén kertoo siinä vinkkejä, joiden avulla hakijakokemuksen mittauksen voi aloittaa rekrytoinneissa vaikka heti!

Haluatko kuulla lisää?

Tilaa demotunnukset ja pääset itse kokeilemaan, miksi LAURA™ on rekrytoijan paras työkaveri. Kerromme mielellämme lisää!

Tilaa demotunnukset